Raspberry Pi käyttöönotto

Raspberry Pi eli Raspi on luottokortin kokoinen pieni tietokone. Ne ovat saavuttaneet suuren suosion harrastelijoiden keskuudessa ja sopivatkin monenlaiseen rakenteluun tai vaikka retropelikoneeksi. Tavallisesta tietokoneesta poiketen se on suunnattu juurikin erilaisten projektien rakenteluun ja tarjoaa hyvät liitännät omia kytkentöjä, antureita, jne varten. Tällä hetkellä uusin malli on Raspberry Pi 4 ja sitä on saatavilla 2GB, 4GB tai 8GB muistilla. Käyttöjärjestelmä (Linux) ja tiedostot ovat MicroSD kortilla. Luultavasti monelle tätä lukevalle Raspi on kuitenkin jo tuttu, joten en käy tässä yhteydessä enempää esittelemään. Lisää tietoa löytyy kuitenkin tarvitsevalle runsaasti nettiä selaamalla.

Ostin lähinnä erilaisia testailuja ja niistä kirjoittelua varten yhden Raspberry Pi aloituspakkauksen Vadelma Pii -verkkokaupasta. Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen Raspini, mutta muilla on jo omat tarkoituksensa. Tässä artikkelissa esittelen pakkauksen mukana tulleiden tarvikkeiden kasaamisen ja käyttöjärjestelmän asennuksen. Jatkan aiheesta vielä toisessa kirjoituksessa, jossa valjastan Raspin aikapalvelimeksi radioamatöörikäyttöön.

Aloituspakkaus tuli tuollaisessa näppärässä salkussa. Sisältönä itse Raspberry Pi 4 (2GB muistilla), NOOBS-muistikortti, virtalähde, alumiinikotelo, HDMI-kaapeli ja GPIO kaapeli. Tuo alumiininen kotelo toimii samalla jäähdytyksenä ja tämä malli on vieläpä suht tiivis myös RF häiriöitä vastaan näin radioamatöörin näkökulmasta.

Aloitetaan liimaamalla lämmönsiirtotarrat kiinni kotelon jäähdytysripaan. Paketissani näkyi olevan tarroja jopa tuplasti, joten toiset jää vielä varalle jos koteloa joutuu myöhemmin aukomaan ja tarrat kaipaisivat sen myötä vaihtoa. Noissa on molemmin puolin muovikalvot jotka otetaan tietysti pois ja tarra tarttuu omalla liimallaan kiinni.

Ennen kannen paikoilleen laittoa kannattaa tässä välissä muistaa pistää GPIO kaapeli paikoilleen mikäli sitä tarvitsee. Ei tarvitse sitten sen takia alkaa kohta aukomaan.

Seuraavaksi voikin asetella kannen paikoilleen samalla katsoen että piirilevy ja kaikki muukin asettuu nätisti. Ruuvit kannattaa kiristellä kohtuudella. Mukana tuli ainakin minulla myös tarkoitukseen kuusiokoloavain. Muistikortti tulee tuohon päädyssä näkyvään koloon.

Sitten voidaankin laittaa piuhat kiinni, muistikortti sille varattuun paikkaan  ja alkaa asentamaan käyttöjärjestelmää. Pidä Raspi tässä vaiheessa sisäverkossa palomuurin takana. Tarvitset kuitenkin verkkoyhteyden mikäli haluat asentaa jonkun muun kuin täyden Rasbian käyttöjärjestelmän. Vaihtoehtoisesti voit asentaa jonkin valmiin imagen muistikortille vaikka läppärillä. Tässä oli kuitenkin mukana tuo NOOBS missä siis asennettava käyttöjärjestelmä valitaan käynnistyksen yhteydessä.

Ylläolevassa kuvassa näkyy käynnistyksen yhteydessä avautuva NOOBS asennusikkuna. Pahoittelen hieman epäselvää kuvaa. Omalla kohdallani en tarvitse työpöytäympäristöä ainakaan toistaiseksi enkä mitään ylimääräisiä ohjelmia, joten valitsin tässä kohtaa vaihtoehdoksi Raspbian Liten. Sillä pärjäämme esimerkiksi seuraavassa artikkelissa tulevan aikapalvelimen toteuttamisessa. Alareunassa näkyy kielen ja näppäimistön valinnat. Suomessa kannattaa näppäimistöksi vaihtaa ”fi”. Kielenä ainakin itse tykkään kuitenkin pitää englannin. Se tuntuu usein selkeämmältä eikä tarvitse miettiä mahdollisia outoja käännöksiä. Sitten voimmekin valita ”Install” . Vahvistetaan vielä, että haluamme todella tyhjentää muistikortin ja asentaa valitun käyttöjärjestelmän.

Lopuksi pitäisi tulla ilmoitus, että käyttöjärjestelmä on asennettu. Klikkaamalla ”OK” raspi käynnistyy uudelleen juuri asennettuun käyttöjärjestelmään.

Ensimmäisenä pitää tietysti kirjautua sisään. Raspbianissa on oletuksena käyttäjänä ”pi” ja salasana ”raspbian”. Muista vaihtaa ainakin salasana ensi tilassa!

Tähän asti minulla oli näppäimistö ja näyttö kiinni suoraan Raspissa, mutta tästä eteenpäin haluan jatkaa SSH yhteyden yli. Ensin pitää kuitenkin määritellä SSH käyttöön ja sallia kirjautuminen. Tätä varten kirjoitetaan komentoriville ”sudo raspi-config”. Nyt pitäisi aueta Raspin konfigurointi-ikkunan.

Valinnan 1 (System Options) takaa pääset vaihtamaan ”pi” käyttäjän salasanan. Käy tekemässä myös se tässä välissä ettei unohdu eivätkä asiattomat pääse kirjautumaan Raspiisi.

SSH yhteyttä varten puolestaan valitaan kohta 3 (Interface Options).

Seuraavaksi valitaan kohta ”SSH”.

Konfigurointiohjelma kysyy haluammeko käynnistää SSH palvelimen. Haluamme, joten vastataan ”Yes” (muistithan vaihtaa sen salasanan, koska tästä eteenpäin Raspiin pääsee kirjautumaan siis myös verkon yli).

Nyt SSH palvelin on määritelty käyttöön.

Lopuksi Finish, jonka jälkeen pääsemme komentoriville. Käynnistetään vielä Raspi uudelleen kirjoittamalla komentoriville ”sudo reboot”. Tämän jälkeen voimme kirjautua SSH yhteyden yli ja jatkaa työskentelyä sitä kautta. Oletuksena Raspi käyttää DHCP:ta IP osoitteen hakemiseen, joten tarkista joko reitittimestäsi minkä osoitteen Raspi sai tai tarkkaile käynnistyksen yhteydessä näytöltä minkä osoitteen Raspi ilmoittaa saaneensa.

”My IP address is” kertoo, että sain kyseisen IP osoitteen reitittimeltäni. Sinulla se on jotain muuta. Raspiin voi ja usein kannattaakin määritellä kiinteä IP, mutta ei mennä siihen vielä tässä yhteydessä.

Itse käytän Windows ympäristössä Tera Term ja PuTTY nimisiä ohjelmia SSH yhteyden muodostamiseen. Kumpi tahansa käy tähän tarkoitukseen tai mikä vain muukin vastaava ohjelma. Macilta käsin kirjaudun käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla, joten sillä puolen en ole asentanut erillisiä ohjelmia. Ylläolevassa kuvassa on Tera Termin aloitusikkuna, johon syötetään Raspin IP osoite ja valitaan SSH. Kun olemme klikanneet ”OK”, saat ensimmäisellä kerralla ilmoituksen uudesta avaimesta. Varmista, että sinulla on ruksi kohdassa ”Add this machine and its key to the known hosts list.” ja klikkaa ”Continue”. Jätän laittamatta tähän kuvakaappausta omasta avaimestani, mutta tällä siis varmistetaan että laitteemme jatkossa tuntevat toisensa.

Seuraavaksi kysytään käyttäjänimeä ja salasanaa. Jos kone on omasi, voit antaa salasanan tallentua muistiinkin. Jos kyseessä ei ole ome koneesi tai et halua salasanan tallentuvan, ota ruksi pois kohdasta ”Remember password in memory”. Klikkaa ”OK”. Tämän jälkeen pääsemme samanlaiselle komentoriville kuin suoraan Raspiin liitetyllä näytölläkin.

 

Nyt meillä on yhteys Raspiin lähiverkon yli ja voimme alkaa tekemään mitä ikinä haluammekaan. Ensimmäisenä kannattaa luonnollisesti asentaa päivitykset ja tehdä mahdollisesti muitakin alkumäärittelyjä. Palataan näihin heti seuraavassa kirjoituksessa, kun teemme Raspista aikapalvelimen.