Antennien keväthuoltoa – 30m Inverted-V

Talvilomalla lumien sulamista seuraillessa oli sopiva aika käydä hieman antenneja läpi ja tehdä pientä huoltoa. 30m Inverted-V antennin halusin samalla hieman parempaan paikkaan. Aavistuksen korkeammalle ja hieman kauemmas 40m vertikaalista. Päätin tehdä samalla antennin kokonaan uusiksi niin kestää taas vähän aikaa.

Materiaaliksi tarvittiin itse antenniin pari pätkää “killua”, eristinmunat, pala lexania, ruuveja ja abikoja. Common mode choke syntyy koaksiaalikaapelista ja 110mm viemäriputkesta (paikoilleen sitomiseen mustia nippusiteitä). Lisäksi tein staattisten varausten purkamiseksi kelan syöttöpisteeseen tuosta ohuemmasta putkesta ja kuparilangasta. Siitä lisää myöhemmin. Jonkinlainen liitin (tässä tapauksessa 7/16 uros), kutistesukkaa ja teippiä tarvitaan tietysti myös liitoksiin.

Tuo kaapeli itsellä oli nyt tällä kertaa Ecoflexiä, mutta suosittelen melkein ennemmin käyttämään RG213:a kun aika tiukalle se tuohon viemäriputken ympärille vedetään. Ecoflexia sattui nyt vain olemaan sopiva pätkä ja tarpeeseen sopiva liitin siihen, joten sen vuoksi tällä kertaa näin. Oravat myös näyttää tykkäävän Ecoflexin kuoresta, joten jos et halua järsittyjä kokseja niin senkään vuoksi sitä ei kannata puuhun nostettaviin antenneihin käyttää (tai laita koksi ainakin puutarhaletkun sisään niinkuin olen joissakin tapauksissa tehnyt).

Sopiva syöttökaapeli (7/8″ koaksiaalia) olikin jo tullut jätettyä kuusikkoon tulevaisuuden varalle odottamaan ja nyt sen siitä sitten pyörittelin kiipeämään sopivaan mäntyyn. Ihan lyhyillä vedoilla ei näillä bandeilla noin paksuja kokseja tarvita, mutta itselläni on antennit hieman kauempana radioista ja olen halunnut pitää häviöt pieninä.

Liitokset kannattaa muuten malttaa suojata kunnolla. Yllä olevassa kuvassa on vanhan 30m Inverted-V:n syötön liitos avattuna. Liitin näyttää edelleen kuin uudelta. Aina ei voi sanoa samaa jos liitokseen on päässyt kosteutta. Tässä suojaus näyttäisi onnistuneen.

Antennilankoina käytin “killua” mitä on ollut puhelinlinjojen purkamisen jäljiltä mukavasti saatavilla radioamatöörikäyttöön ja varsin hyvää antennilankaahan se onkin. Jotkut halkaisevat killun, mutta itse olen tykännyt käyttää sen sellaisenaan eli molemmat johtimet langaksi rinnakkain. Syöttöpää abikoilla jotka olen puristuksen jälkeen vielä tinannut. Toisen pään olen tinannut yhteen. Saattaa olla jopa hieman laajakaistaisempi vaikkakaan mitään tieteellistä näyttöä minulla ei asiasta ole enkä ole edes analysaattorilla oikeasti asiaa tutkinut. Ainakaan piuha ei mene sykkyrälle samalla tavalla kuin halkaistuna ja on siten mukavampaa käsitellä. Ja ihan toimivia antenneja tällä tavallakin on tullut. Kannattaa muuten varata reilusti säätövaraa ja laskea pituus oikein. Pituus sattui lopulta aika tarkalleen se mitä se teoriassa pitikin olla, mutta jostain kumman syystä olin laskenut/näppäillyt laskimeen jossain vaiheessa omiani ja säätövara jäikin sitten hyvin tarkoille kun muutin pituuden oikeaksi. Onneksi sitä oli kuitenkin sen verran ettei tarvinnut alkaa lankaa jatkamaan. Nopeuskertoimena laskuissa olen killulle käyttänyt 0,94 (myös tällä tavoin tuplattuna) ja se on sattunut aika hyvin kohdalleen. Lopullinen mittaus ja säätö on jokatapauksessa tehtävä antennin sijoituspaikassa.

Syöttöpisteen tein Lexanista jonka kiinnitin samaan viemäriputken pätkään common mode choken kanssa. Koaksiaalin pään suojasin (kunnollisella) vulkanoituvalla teipillä ja UV suojaksi vulkanoituvan päälle vielä tavallista teippiä. Abikot myös koaksiaalin päässä ja tinattuna. Myös tuo staattisen sähkön purkukela on tuossa päällä kiinni parilla nippusiteellä ja alla olevassa kuvassa koko hökötys narulla ripustettuna odottamassa nostoa. Ei mikään kaunein esitys, mutta ei sitä kukaan tuolla metsässä tuijottele. Pääasia, että toimii ja kestää.

Niinkuin tuossa aiemmin jo totesinkin, niin kannattaa käyttää mieluummin RG213:a tuon choken tekemiseen. Foami eristeet tahtoo vähän liian helposti elää mukana ja perus RG213:ssa on välieriste hieman kiinteämpää ainetta. Tämä tuli tehtyä nyt niistä tarpeista mitä sattui löytymään. Nippusiteitä ei pidä vetää myöskään liian tiukalle vaan ihan vain sen verran että pitävät koksin paikoillaan. Teräviä reunoja ja turhan kovia taitoksia koksiin on myös syytä välttää. Tämän voisi tietysti maalata vielä jollain maastoon sulautuvalla värillä, mutta sellaista ei nyt sattunut olemaan ulottuvilla tähän hätään.

Common mode choken tarkoitushan on estää RF:ää tulemasta vaippaa pitkin takaisin radioihin päin. Baluni se ei varsinaisesti ole, vaikka silläkin nimellä sitä puhekielessä välillä kutsutaan. Asiansa se ajaa harhaoppisuudestaan huolimatta.

Sen verran kannattaa kiinnittää huomiota tällaista chokea tehdessä, että kaapelia ei saa laittaa teipillä myttyyn vaan se pitää olla kelan muodossa. Lisäksi kierroksilla ON merkitystä. Tästä on viisaammat tehneet ihan mittailujakin ja tietoa löytyy englanniksi sitä tarvitsevalle. 30metrille ovat viisaammat suositelleet optimaalisena 12 kierrosta tuon paksuisen (110mm) viemäriputken ympärille, joten olen käyttänyt sitä. Alemmilla bandeilla kierroksia olisi enemmän ja ylemmillä vähemmän. Liian paljon kierroksia kasvattaisi samalla kapasitanssia kierrosten välillä ja alkaisi kääntymään itseään vastaan. Tai näin ainakin olen asian ymmärtänyt. Koitan pysyä itse enemmän käytännön tasolla ja jätän tieteelliset tutkimukset ja tulokset muiden harteille.

Tuon kelan staattisten varausten purkuun pyörittelin 40mm muoviputken ympärille kuparilangasta. Tein ensin reiät putken läpi alkuun ja loppuun, ja lähdin pyörittelemään peukalolla kuparilankaa ohjaillen. Lopuksi taas lanka reijästä läpi ja teippiä päälle.

Näitähän saa toki valmiinakin, mutta eipä ole vaikea pyöritellä itsekkään. Kierroksia “sopivasti”, että on RF:llä tarpeeksi vastusta ollakseen vaikuttamatta syöttöön. Mitä matalampi bandi niin sitä enemmän kierroksia tarvitaan.

En tiedä kuinka tarpeellinen tuo kela tässä antennissa on, mutta olen ottanut tavaksi laittaa kaikkien 160m-30m antennien syöttöpisteeseen sellaisen. Erityisesti alabandien vertikaaleissa sitä kannattaa käyttää. Mitään haittaa siitä ei ole, vaan RF:llä se on käytännössä näkymätön. DC:llä se on kuitenkin oikosulku ja purkaa näin mahdolliset staattiset varaukset joita antenniin voi syntyä (myös talvella). Salamasuoja tämä ei kuitenkaan ole, vaan purkaa ainoastaan lankoihin kertyviä varauksia hallitusti maihin (olettaen että antennisi on maadoitettu). Salamaniskun jäljiltä tuosta ei ole paljon jäljellä.

Kun varsinainen syöttökaapeli oli tuota 7/8″ koaksiaalia, niin sille kaveriksi tämä 7/16-liitin on varsin sopiva. Vaikka tuo liitin onkin vesitiivis niin olen silti yleensä tyveen laittanut liimapintaisen kutistesukan. Lopuksi kun liitos on kiinni, niin koko liitoksen päälle vulkanoituvaa teippiä ja sen päälle tavallista sähköteippiä. Sillä on liitokset pysyneet hyväkuntoisina ja sen saa kyllä tarvittaessa myös auki viiltämällä vulkanoituvan teipin (varo kaapelia) halki puukolla.

Lankojen päät (tai siis kiinnitysnarut) olen laittanut tuolla tavoin sakkelin läpi ja tiiliskiven narun päähän. Näin lanka joustaa tarvittaessa puiden heiluessa. Tuohon voisi toki laittaa myös pylpyrät, mutta maksavat enemmän. Hyvin se liukuu tuossakin jos vain sakkelissa ei ole mitään rosoja mitkä repisivät narua rikki ennenaikojaan. Sakkelin kiinnitysnaru puussa on lisäksi laitettu niin, että puun kasvaessa se elää mukana eikä kaivaudu puun sisään.

Siellä se nyt on ylhäällä ja toimii. Asemat tuntui ensivaikutelman (ja myöhemmänkin) perusteella tulevan kovempaa ja antennikin on paremmin resonanssissa. Aikaisempi sijoituspaikka oli lähinnä “paremman puutteessa” vähän turhankin lähellä kaikkea muuta ja vain juuri sen verran ylhäällä että mahtui olemaan. Nyt sijotus on parempi ja mahdolliset vanhat signaalia vaimentavat hapettumatkin pois välistä. Koaksiaalilla on itseasiassa pituutta nyt enemmän, mutta lopputulos silti parempi. Nyt tulee lokiinkin suunnilleen se mitä halutaan (jos vain kuuluu) eikä enää tunnu siltä niinkuin ajelisi tehoja ilmajäähdytteiseen keinokuormaan.

30m bandille pystyisi toki suhteellisen helposti rakentamaan jo parempaakin antennia kuin Inverted-V, mutta kun niitä antenneja pitää olla joka bandille niin nuo WARC bandit ei ole ihan se prioriteetti numero yksi kuitenkaan. Toisaalta Inverted-V on varsin hyvä ja toimiva antenni jolla pärjää pitkälle ja saa niitä DXiäkin lokiin. Siispä se ajaa asiansa enemmän kuin hyvin.