Siitä on näköjään vuosi vierähtänyt kun viimeksi olen päivitellyt tänne workittuja maita. Elämä on mukamas pitänyt niin kiireisenä ettei ole nettisivujaan ehtinyt päivitellä. Uusia maita on kuitenkin tässä välin joitakin tullut ja bandipinnoja tietysti myös. Viimeksi päivitellessäni maita oli 290. Nyt niitä on lokissa  308. Muutama kuittaus vielä puuttuu, mutta pääosin ovat myös kuitattuna. Syksyllä aloitin myös sateliittimaiden metsästyksen ja niitä on nyt ehtinyt kertymään talven aikana 79, Olen siis aktivoitunut myös QO-100 sateliitilla. Siitä enemmän omassa postauksessaan.

Uusista maista voisi esille nostaa ainakin Naurun C21TS, joka oli minulle 300. maa eli jonkinlainen virstanpylväs. Tuon qson jälkeen olenkin saanut Naurun lokiini jo kuudella bandilla 40m-12m. 10m on jäänyt yläbandeista vielä uupumaan ja sitten nuo alimmat bandit. Talven mittaan monena iltana huomasin kyllä, että C21TS oli kuullut minua varsin hyvin 80m FT8:lla PSKreporterin mukaan, joten varmaan QSOkin olisi sopivissa olosuhteissa ja ilman ylimääräistä QRM:ää hyvinkin mahdollinen. Harmi vain, että usein FT8:lla tuppaa joku lähettämään DX:n päällä kun ei itse todennäköisesti kuule DX:ää.

Helmikuussa joukko nuoria kävi peditiolla Guyanassa tunnuksella 8R7X. Ja todella hienosti suoriutuivatkin hommasta. Toivottavasti heidät kuullaan bandeilla vielä monesta muustakin maasta. Minulla tuo 8R oli workittuna joskus, mutta kuittaus oli jäänyt puuttumaan. En ole jaksanut tutkia olisiko pitänyt kuitata directinä tai kenties maksaa jotain. Tältä porukalta sai kuittaukset LOTW:n kautta jo pedition aikana eikä tarvinnut maksaa mitään. Kun lähdin tuota peditiota metsästämään, niin tavoitteena oli saada ainakin se puuttuva kuittaus. No lopulta minulla oli QSO kaikilla bandeilla 160m – 10m sekä ensisijaisesti tavoittelemani CW:n lisäksi myös fonella ja digillä. Signaalit oli kovat jopa alabandeilla. 80m SSB tuli oikeasti 59 ja riitti kun kerran kutsuin niin heti tärppäsi. 160m SSB tuli myös hienosti CQ 160m kisan aikaan. Enpä olisi uskonut että 160m olisi jopa fonella lokissa.  

Samoihin aikoihin oli myös toinen peditio Juan Fernandezilla CB0ZA / CB0ZEW / CB0ZW. Tämäkin peditio tuli workittua kaikilla bandeilla ja lisäksi kaikki modet tuli ainakin jollain bandilla lokiin. Nämä workkivat myös 60m, joten virallisten DXCC bandien lisäksi onnistuin saamaan senkin FT8:lla. Tuo 60m antenni näyttäisi toimivan oikein hyvin DX workkimiseen. FT8 on tälle pikku tehon bandille oikein sopiva mode. Jotain yksittäisiä qsoja olen workkinut CW:lläkin, mutta pääasiassa kyseisen bandin maat ovat kertyneet digillä. 

Tällä hetkellä olen jahdannut uusia bandipinnoja Liberiasta A8OK, Pitcairnilta VP6G ja Vanuatulta YJ0VK peditioiden myötä. Ja hyvin niitä on tullutkin. 160m ei ehkä ole enää parhaimmillaan tähän aikaan keväästä, mutta hyvin A8OK silti viime yönä kuului CW:llä. Tuon CW pinnan yritän vielä saada lokiini. FT8:lla sainkin jo aiemmin. Yläbandit on olleet helpompia tapauksia. Lisäksi A8OK on ollut aktiivinen QO-100 sateliitilla ja pinnat on sieltäkin kerätty talteen.

Kaikkia workittuja DXiä ei taida kannattaa alkaa luettelemaan, mutta tässä kuitenkin pieni pintaraapaisu mieleen jääneistä. Tilastojani  ja workittuja maita voi halutessaan vilkuilla DXCC sivun alta.

73 de Reijo OH7GGX

Kansainvälisiltä palstoilta osui silmään mielenkiintoisen näköinen sovellus radioamatöörikäyttöön. Se kantaa nimeä HamClock, mutta pitää sisällään paljon muitakin ominaisuuksia kuin pelkän kellon. Mielenkiinto heräsi jo pelkän kuvan perusteella kun näytti niin hienolta, joten olihan sitä ryhdyttävä oitis testaamaan itsekin. Sovellus tuntui herättävän mielenkiintoa muissakin, joten lupasin kirjoitella aiheesta jotain myös tänne kotisivuilleni. Radioamatöörilehteenkin juttua kaipailtiin, mutta Pasilla OH2PT oli jo sellainen tuloillaan joten kirjoittelen oman katselmukseni tänne ja jään mielenkiinnolla odottamaan Pasin kirjoitusta aiheesta.

HamClock on alunperin tehty ESP8266:lle, mutta myöhemmin siitä on muokattu myös Raspberry Pi:lle sopiva versio. Myös muihin Linux pohjaisiin ympäristöihin osaava tekijä saanee sen asentumaan. Omani asensin Raspberry Pi 4:ään. Parhaimmillaan HamClock on kosketusnäytön kanssa. Kokeiluvaiheessa käytin kuitenkin vain tavallista tietokoneen näyttöä ja erillistä hiirtä ja näppistä. Asennuksen ja asetusten määrittelemisen jälkeen ei tietysti välttämättä hiirtä tai näppistä enää tarvita, joten hamikello toimii hienosti sellaisenaankin seinällä. Sovelluksessa on kuitenkin hienoja toimintoja joiden kannalta joko kosketusnäyttö tai esimerkiksi erillinen bluetooth hiiri tuo lisäarvoa. Ohjelma itsessään on ilmainen, joten kuluja tulee lähinnä rautapuolesta jos ei joutilaita osia satu löytymään nurkista valmiina. 

Tämä ei ole varsinainen asennusohje, koska sen löydät ohjelman omilta sivuilta (linkit lopussa). Pyrin sen sijaan kuvakaappausten avulla hieman esittelemään minkälaisia näkymiä ja toimintoja HamClockista löytyy. Erilaisten infonäkymien lisäksi HamClockilla voi myös ohjata joitakin kääntömoottoreita ja Elecraftin radiota. Näiden testaamiseen minulla ei ollut kuitenkaan tällä erää mahdollisuutta.

HamClockin näkymä on jaettu lohkoihin joihin voi valita mieleistään infoa ja niitä klikkaamalla saa myös erilaisia toimintoja aikaan. Vasemmalla ylhäällä on ensin oma kutsu, päiväys ja kellonaika UTC:na. Lisäksi näytetään uptime eli kuinka kauan kello on ollut päällä, Wifi signaalin voimakkuus / IP-osoite vuorotellen, sekä ohjelman versionumero. Lukon kuvasta voi lukita näytön niin ettei sitä klikkailemalla tapahdu mitään. Pitkä painallus avaa valikon josta ohjelma suljetaan tai käynnistetään uudelleen. Tämä lohko pysyy vakoina, mutta voit muutella asematunnuksesi tekstin väriä ja taustaa mieleiseksesi.

Seuraavana ylärivissä on kolme hieman leveämpää ja yksi kapeampi infolohko. Näihin voi valita erilaisista vaihtoehdoista joko yhdet jokaiseen tai useampia jolloin ne vaihtuvat vuorotellen. Tässä ensimmäisenä kuva kuusta perustietoineen. Sen oikealla puolella on VOACAP ennuste valittuun DX:ään. Kolmantena olen valinnut DX klusterin jossa näkyvät vihjeet tulevat myös kartalle näkyviin. Oikeassa reunassa on näkyvillä hieman infoa radiokeleistä.

Näiden alapuolella on ensin vasemmalla DE ja DX ikkunat. DE ikkunassa näkyy oma paikallinen kellonaika ja sijainti sekä auringon nousu- ja laskuajat. Tähän voi valita myös viisarikellon halutessaan. DX ikkunan infot vaihtuu sen mukaan minkä paikan kartalta on valinnut ja kellonaikojen lisäksi näytetään etäisyys ja suuntima. 

Karttaan voi valita erilaisia vaihtoehtoja. Jutun alussa olevassa kuvassa oli valittuna “Terrain” mallinen pohja levitettynä. Tässä kuvassa on puolestaan näkyvissä “Countries” eli maiden rajat ja kartan olen laittanut pallon muotoon. Lisäksi olen laittanut asteiden viivat näkyviin. Oma sijainti on tuo oranssi pallo ja vihreä rinkula valittu DX. Aurinko ja kuu näkyvät luonnollisesti myös ja valita voi senkin näytetäänkö valoisan/pimeän alueet.

Kuun kuvaa alaosastaan klikkaamalla saa auki tällaisen toiminnon mikä voi kiinnostaa EME harrastajia. Ennen kuun klikkaamista täytyy tietysti valita kartalta vasta-aseman sijainti, jotta tarkasteltavat tiedot täsmää oikeaan paikkaan. Tästä näkymästä nähdään kuun nousu-/ laskuajat ja elevaatiot molemmille sekä milloin kuu on näkyvissä molemmilla yhtäaikaa.

Tässä esimerkissä on karttapohjaksi valittu tuo “Countries” levitetyssä muodossa. Viivoitus/ruudukko on tällä kertaa suhteessa omaan sijaintiin. Tuota ruudukkoahan ei ole siis pakko pitää päällä ollenkaan jos ei halua, mutta olen näihin esimerkkeihin vaihdellut vähän erilaisia niin hahmottuu paremmin mitä kaikkea löytyy. Ruudukon voi laittaa myös esimerkiksi lokaattoriruutujen mukaan. Tuo kartan päällä vasemmassa ylänurkassa näkyvä info on sen mukaan missä hiiren kursori kartalla on. Se häviää kun karttaan ei hetkeen koske. Kartalla näkyvät kolmiot ovat majakoita jotka lähettävät juuri sillä hetkellä. Niiden taajuudet näkyvät vastaavilla väreillä oikean ylänurkan infolohkossa. Muista ylärivin infolohkoista uutena on tässä tuo auringon pilkkujen lukumäärä ja sen kehitys viimeisen 30 päivän aikana. 

VOACAP ikkunasta jotain bandia klikkaamalla saa kartalle auki bandikohtaisen kuuluvuusennusteen. Tässä on valittuna 20m. Myös nuo tehot ja muut voi valita tuosta VOACAP ikkunan alalaidasta klikkaamalla. Uutena infoikkunana on vaihtunut oikealle ylös kuva auringosta. Auringosta saa erilaisia kuvavaihtoehtoja kun klikkaa kuvaa alaosastaan.

Radiokelistä kiinnostuneelle saattaisi tämä MUF karttanäkymäkin olla mieleen. Kartalla näkyvät tässä sekä DX klusterin vihjeet että myöskin majakat, koska molemmat on infolohkoissa aktiivisina.

Tämä karttapohja kuvaa puolestaan ionosfäärin D-kerroksen vaikutusta. 

Tässä kartta on pistetty taas pyöreämpään muotoon, mutta tällä kertaa pallon puoliskot on erikseen. Kartan vasemmassa ylänurkassa olevassa infossa näkyy nyt DX vihjeen tiedot koska kursori on kyseisen vihjeen päällä kartalla.

DX:n tilalle voidaan valita myös jokin sateliitti jonka sijaintia seurataan. Tämä tapahtuu klikkaamalla vasemman reunan “DX” kohtaa jolloin avautuu ikkuna mistä sateliitin voi valita. Tässä on valittuna nykyään suosittu QO-100 vaikka se nyt ei mihinkään liikukkaan. Sateliitti on minusta nähden horisontissa jonkin verran yli 180asteen suunnassa. 

Tässä taas hieman uusia ikkunoita yläriville. Kolme isompaa infolohkoa näyttää nyt solar fluxia, viikonlopun kilpailut sekä aktiivisia POTA (Parks On The Air) vihjeitä. POTA:n sijaan voit valita myös SOTA (Summits On The Air) vihjeet. Vihjeet näkyvät luonnollisesti myös kartalla. 

Vihjeiden sijaan voit laittaa kartalle myös halutessasi tietoa esimerkiksi Reverse Beacon Networkista ja oman signaalisi kuuluvuudesta, tai vastaavasti PSKReporter sivustolta. Tällä tavoin voit hamikellostasi seurata missä oma signaalisi sillä hetkellä kuuluu kun workit.

Kartan alareunaan saa myös kuvassa näkyvän uutissyötteen niin halutessaan.

Tässä karttalla näkyy aurora ovaalit. Ylärivin infoissa solar flux, pilkkuluku sekä DRAP arvo (D-kerroksen vaimennus). Ihan oikeassa reunassa jälleen kartalla näkyvien majakoiden taajuudet.

Tässä on kartalle ruudukoksi valittu CQ-zonet ja niiden numerointi. Ylärivin infoikkunoissa näkyy taas pari uutta avaruussäätietoa. Vasempaan yläkulmaan on nyt ilmestynyt “ON THE AIR” teksti. Tuon tekstin saa ohjaamalla Raspin GPIO 21:stä eli piikkirimassa nastaa 40. On the air -teksti tulee kun kyseinen tulo maadoitetaan. Tähän voi siis tuoda vaikkapa radion PTT tiedon. Kannattaa kuitenkin laittaa radion ja raspin väliin optoerotin tai pieni rele (huomioi radiosi PTT linjan kytkentä ja mahdolliset virtarajoitukset), sekä GPIO nastaan ylösveto. 

Kartan klikkaaminen jostain kohtaa tuo esille myös kyseisen paikan säätiedot ylärivin infolohkoon. Infon voi valita myös pysyväksi, mutta mikäli kyseiseen ikkunaan on valittuna jotain muuta niin säätiedot näytetään vain hetken aikaa ja sen jälkeen ikkunaan palaa se mitä sinne oli valittu.

HamClockiin voi liittää myös oman sääanturin mallia BME280. Minun oli tarkoitus tätäkin toimintoa testata, mutta valitettavasti löysin varastoistani vain BMP280 anturin joka on hieman eri eikä ohjelma ymmärtänyt sitä. Jokatapauksessa halutessaan saa näkyville myös oman lämpötilan, kosteuden ja ilmanpaineen. Kyseinen anturi liitetään Raspin I2C väylään. 

Erilaisia näkymiä ja toimintoja jäi vielä jokaiselle itselleenkin tutkittavaksi, mutta tässä nyt niitä mitä itse tuli kokeiltua ja tutkittua. Varsin monipuolinen sovellus. En aiemmin osannut tällaisista haaveilla, mutta nyt se tuntuu jo varsin tarpeelliselta varusteelta asemalla. 

Muutamia hyödyllisiä huomioita testailuun ja käyttöön:

• Voit sulkea koko näytön tilassa olevan HamClockin pitämällä hiirtä (tai kosketusnäyttöä) painettuna lukon kuvan kohdalta pitkään. Kun vapautat hiiren, avautuu valinnat joista voit sammuttaa sovelluksen, käynnistää sen uudelleen, tai käynnistää koko Raspin uudelleen. Pelkkä lukon klikkaaminen vain lukitsee/avaa näytön. 
• Jos aiot tehdä tästä seinälle/pöydälle/hyllylle itsenäisen sovelluksen, kannattaa asennusvaiheessa valita sovellus käynnistymään automaattisesti sekä asetuksista säätää se toimimaan koko näytön tilassa.
• Raspberrylle on hyvä varsinkin pidempiaikaisessa käytössä järjestää kunnollinen jäähdytys. Esimerkiksi itsessään jäähdytysripana toimiva alumiininen kotelo on hyvä.
• Voit halutessasi asentaa itsellesi myös oman aikapalvelimen (katso aikaisempi artikkeli) jota HamClock käyttää tai käyttää gpsd:tä ja GPS:ää. Nämä pitää määritellä asetuksissa. 
   

Linkit:

HamClock ohjelman, asennusohjeet, usein kysytyt kysymykset, jne löydät ohjelman sivuilta:
https://www.clearskyinstitute.com/ham/HamClock/

HamClockista on saatavilla myös valmis tuote nimellä HFClock ja sitä valmistaa Veritium Research:
https://veritiumresearch.com/hf-clock/

Euroopassa HFClockia myy Lutz Electronics:
https://www.lutz-electronics.ch/stationaer/geraetezubehoer/hfclock/

 

 

 

 

Viime aikoina on tullut taas workittua DXiä kun kerrankin on ollut aikaa. Muutama uusi maakin on tullut ja lisäksi uusia bandi/modepinnoja. Tällä hetkellä viimeisin QSO on pidetty 8.3.23 ja Clublogin tilastoinnin mukaan olen workkinut 290 maata. Vielä siis puuttuu 50 maata. Pääasiassa nämä puuttuvat on jotain saaria missä aktiviteettia ei niin usein ole tai jos välillä sattuisikin olemaan niin en välttämättä ole radioiden ääressä samaan aikaan. Pari näistä olisi kuitenkin onneksi tulossa lähiaikoina ääneen ja pieni mahdollisuus on että pystyisin niitä jopa yrittämään. Se P5 tietty puuttuu myös niinkuin monelta muultakin. 

Tämän vuoden peditioista kuumin puheenaihe lienee ollut Bouvet 3Y0J. Most wanted listan #2. Sitä itsekin kovasti odottelin ja tein antenneille huoltoa jotta olisivat valmiina kun taistelu pileupista läpi pääsemiseksi alkaa. Linukkakin piti nyt vihdoin hommata kun se oli vuosien varrella lykkääntynyt ja olin aiemmin workkinut maat vain radion 100W teholla. Bouvetin tapauksessa oli tietysti vielä arvoitus pääsevätkö ylipäätään perille ja ääneen. Sehän ei ollut mitenkään itsestäänselvää ja edellinenkin yritys oli jäänyt pelkäksi yritykseksi. Eikä se lopulta tämäkään peditio sujunut niinkuin oli suunniteltu, mutta pääsivät sentään pienellä setupilla ääneen. Tässä kohtaa oli selvää ettei tätä peditiota kovin monella bandilla workita ja ilmoilla oli myös toivetta antaa mahdollisuus ns.ATNOille. 

Onnistuin lopulta saamaan Bouvetin lokiini 30m CW:llä joskus puolen yön jälkeen Suomen aikaa. Tämä oli minulle varsin mieluisa ATNO, koska pyrin keräämään maat ensisijaisesti CW:llä. Keräillään muita modeja ja bandipinnoja sitten jos joskus joku peditio onnistuu pääsemään ääneen isommalla setillä. Tuolloinkin varmasti on silti reiluinta antaa ensin tilaisuus niille joilla ei ole tuota harvinaista maata vielä ollenkaan lokissa. Bandipinnojahan nimittäin riittää kerättäväksi vähemmänkin harvinaisilla mailla vaikka kuinka paljon.

Toisena harvinaisuutena alkuvuodesta oli äänessä Most Wanted #3 eli Crozet. Thierry F6CUK piti sieltä muun toiminnan ohella yhden miehen peditiota tunnuksella FT8WW. Ensimmäisen QSO:n onnistuin saamaan FT8:lla minkä jälkeen Crozet oli jonkin aikaa QRT odotellessaan uutta workkimislupaa. Tuossa vaiheessa tietysti harmitti kun en ollut ehtinyt saamaan sitä lokiini CW:llä enkä ollut varma saisinko tilaisuutta yrittää vaikka operointi olisikin myöhemmin jatkunut. Onneksi pääsin kuitenkin vielä radioiden ääreen ja ilokseni ehdin saada vielä useammankin QSO:n Crozetille. Kolme CW pinnaa ja viisi FT8:lla. SSB jäi puuttumaan, mutta ei haittaa. Onpahan seuraavallakin kerralla jotain workittavaa. Thierry workki myös sateliittiqsoja QO-100 sateliitin kautta, mutta siihen minulla ei vielä ole kalustoa.

Kolmantena mieluisana peditiona voisi esille nostaa 3B7M pedition Saint Brandon saarelle. Tämä lienee yksi parhaiten onnistuneita peditioita tälle vuodelle ja kovasti on haastetta muilla jos meinaavat pystyä samaan. 3B7M tiimi piti yli 128 tuhatta QSOa reilun viikon aikana. Onnistuin itse saamaan heti ensimmäisenä päivänä 5 QSOa ja lisää myöhemmin. Keli oli todella hyvä tänne OH-maahan ja läpi pääsi pileupista usein suhteellisen helposti. Osan QSOista pidin ihan radion tehoilla (olikohan jossain QSOssa jopa teho vain luokkaa 50W) ja osaan käytin linukkaa. Minun 10m/15m yagissa on luultavasti vettä syötössä, joten sinne en uskalla isommalla teholla ajellakkaan ennenkuin ehdin kesällä sen korjaamaan. Pikku tehoilla sillä saa kuitenkin onneksi vielä QSOja. Lisäksi virittelin puihin pari tilapäistä lankaa 15m ja 10m, jotta voin tarvittaessa ajaa niihin vähän isommalla teholla. 3B7M tuli workittua melkein kaikilla bandeilla ja modeilla mitä kuului. 80m ja 160m CW jäi puuttumaan, mutta onpahan ensi kerrallekkin vielä jotain. Lisäksi jäi puuttumaan nuo sateliittiyhteydet QO-100 sateliitin kautta. Tuo 2m tuossa taulukossa on muuten lokivirhe ja ne ovat oikeasti noita sateliittiyhteyksiä. Ovat luvanneet korjata tuon pedition jälkeen. Ihan loppuvaiheessa peditiota ilmaantuivat vielä 12m RTTY:lle minkä melkolailla nopeasti sainkin lokiini ennenkuin pileup ehti paisua liikaa. Tämähän oli minulle myös uusi maa (vaikkei mikään superharvinainen olekkaan), joten tällainen määrä workittuja bandi/modepinnoja vielä samalla kertaa oli varsin mieluisa saavutus.

Pääsipä noilla workkimisilla jopa Leaderboardille mitä ei kyllä normaalisti minulle tapahdu. Ei ole niin paljon aikaa workkia eikä tuuria matkassa. Nyt sattui olemaan, joten tottakai piti workkia sen edestä. Alla oleva kuvakaappaus on otettu 12.3.2023. En tiedä onko siinä kaikki lokit, mutta oletettavasti ainakin melko pitkälti. Tuon “2m” lokivirheen korjaaminen voi tietysti ehkä vaikuttaa vielä jotenkin järjestykseen.

ClubLogista saa myös näkyviin pelkästään OH-asemien tulokset. Niiden tutkiskelu osoittaa ettei mennyt huonosti muillakaan OH-asemilla. Ahkerasti on workittu ja hyvin on kuulunut 3B7M muuallekkin Suomeen. Nopeimmin eniten slotteja on kerännyt kasaan OH6JD, joka oli tuossa kansainvälisellä listalla sijalla 21. 

Tämä 3B7M peditio oli menestys monella tapaa. Tässä kohtaa täytyy myös vielä kehua aivan loistavia operaattoreita saarella. Sen lisäksi että siellä oli tarkat korvat, he myös jaksoivat kaivaa ne QSO’t lokiin asti kovasta metelistä huolimatta. Jostain kumman syystä nykyään kovin moni jatkaa oman koolinsa antamista loputtomiin ja vielä senkin päälle kun DX on jo kutsunut jotakuta. “Ovelimmat” tuntui etsivän missä kohti on se asema jota DX kutsuu ja tulivat siihen päälle huutamaan omaa kooliaan kun DX yritti saada tuosta jo kutsumastaan asemasta selvää. Nämä operaattorit kuitenkin kärsivällisesti ja hienosti odottivat kunnes QSO oli roger ja kooli varmasti kopitettu täysin oikein. Päälle huutanut häirikkö tuskin sai QSOa yrityksellään. Ehkäpä se QSO rate saattaisi olla vielä hieman parempi, jos tuollaiset päälle huutamiset jätettäisiin välistä ja annettaisiin kooli vain pari kertaa ja sitten odoteltaisiin kenelle DX vastaa ja annettaisiin workkia rauhassa. Eikä vastata silloin jos DX kutsuu AB1CDE koolia ja oma kooli on OH7GGX jossa ei ole edes yhtäkään samaa merkkiä. Ikävä kyllä välillä pileupeissa huomaa, että ne hyvät workkimistavat kaipaisivat joskus kertausta jopa OH-asemillakin. Valtavasta metelistä huolimatta 3B7M hoiti oman osuutensa ensiluokkaisen hienosti.

Nyt on taas pieni tauko omissa workkimisissa ja loppukuusta jos vain mahdollista niin yritän workkia noita muutamia mielenkiintoisia peditioita. Siellä olisi tulossa ainakin CY0S Sable Island minulle uutena, sekä bandipinnoja tarjolla FO/M ja PJ5 nyt ainakin. Mahdollisesti ensi kuun puolella voisi olla myös uutena tarjolla KH8 eli Amerikan Samoa. 

Talvilomalla lumien sulamista seuraillessa oli sopiva aika käydä hieman antenneja läpi ja tehdä pientä huoltoa. 30m Inverted-V antennin halusin samalla hieman parempaan paikkaan. Aavistuksen korkeammalle ja hieman kauemmas 40m vertikaalista. Päätin tehdä samalla antennin kokonaan uusiksi niin kestää taas vähän aikaa.

Materiaaliksi tarvittiin itse antenniin pari pätkää “killua”, eristinmunat, pala lexania, ruuveja ja abikoja. Common mode choke syntyy koaksiaalikaapelista ja 110mm viemäriputkesta (paikoilleen sitomiseen mustia nippusiteitä). Lisäksi tein staattisten varausten purkamiseksi kelan syöttöpisteeseen tuosta ohuemmasta putkesta ja kuparilangasta. Siitä lisää myöhemmin. Jonkinlainen liitin (tässä tapauksessa 7/16 uros), kutistesukkaa ja teippiä tarvitaan tietysti myös liitoksiin.

Tuo kaapeli itsellä oli nyt tällä kertaa Ecoflexiä, mutta suosittelen melkein ennemmin käyttämään RG213:a kun aika tiukalle se tuohon viemäriputken ympärille vedetään. Ecoflexia sattui nyt vain olemaan sopiva pätkä ja tarpeeseen sopiva liitin siihen, joten sen vuoksi tällä kertaa näin. Oravat myös näyttää tykkäävän Ecoflexin kuoresta, joten jos et halua järsittyjä kokseja niin senkään vuoksi sitä ei kannata puuhun nostettaviin antenneihin käyttää (tai laita koksi ainakin puutarhaletkun sisään niinkuin olen joissakin tapauksissa tehnyt).

Sopiva syöttökaapeli (7/8″ koaksiaalia) olikin jo tullut jätettyä kuusikkoon tulevaisuuden varalle odottamaan ja nyt sen siitä sitten pyörittelin kiipeämään sopivaan mäntyyn. Ihan lyhyillä vedoilla ei näillä bandeilla noin paksuja kokseja tarvita, mutta itselläni on antennit hieman kauempana radioista ja olen halunnut pitää häviöt pieninä.

Liitokset kannattaa muuten malttaa suojata kunnolla. Yllä olevassa kuvassa on vanhan 30m Inverted-V:n syötön liitos avattuna. Liitin näyttää edelleen kuin uudelta. Aina ei voi sanoa samaa jos liitokseen on päässyt kosteutta. Tässä suojaus näyttäisi onnistuneen.

Antennilankoina käytin “killua” mitä on ollut puhelinlinjojen purkamisen jäljiltä mukavasti saatavilla radioamatöörikäyttöön ja varsin hyvää antennilankaahan se onkin. Jotkut halkaisevat killun, mutta itse olen tykännyt käyttää sen sellaisenaan eli molemmat johtimet langaksi rinnakkain. Syöttöpää abikoilla jotka olen puristuksen jälkeen vielä tinannut. Toisen pään olen tinannut yhteen. Saattaa olla jopa hieman laajakaistaisempi vaikkakaan mitään tieteellistä näyttöä minulla ei asiasta ole enkä ole edes analysaattorilla oikeasti asiaa tutkinut. Ainakaan piuha ei mene sykkyrälle samalla tavalla kuin halkaistuna ja on siten mukavampaa käsitellä. Ja ihan toimivia antenneja tällä tavallakin on tullut. Kannattaa muuten varata reilusti säätövaraa ja laskea pituus oikein. Pituus sattui lopulta aika tarkalleen se mitä se teoriassa pitikin olla, mutta jostain kumman syystä olin laskenut/näppäillyt laskimeen jossain vaiheessa omiani ja säätövara jäikin sitten hyvin tarkoille kun muutin pituuden oikeaksi. Onneksi sitä oli kuitenkin sen verran ettei tarvinnut alkaa lankaa jatkamaan. Nopeuskertoimena laskuissa olen killulle käyttänyt 0,94 (myös tällä tavoin tuplattuna) ja se on sattunut aika hyvin kohdalleen. Lopullinen mittaus ja säätö on jokatapauksessa tehtävä antennin sijoituspaikassa.

Syöttöpisteen tein Lexanista jonka kiinnitin samaan viemäriputken pätkään common mode choken kanssa. Koaksiaalin pään suojasin (kunnollisella) vulkanoituvalla teipillä ja UV suojaksi vulkanoituvan päälle vielä tavallista teippiä. Abikot myös koaksiaalin päässä ja tinattuna. Myös tuo staattisen sähkön purkukela on tuossa päällä kiinni parilla nippusiteellä ja alla olevassa kuvassa koko hökötys narulla ripustettuna odottamassa nostoa. Ei mikään kaunein esitys, mutta ei sitä kukaan tuolla metsässä tuijottele. Pääasia, että toimii ja kestää.

Niinkuin tuossa aiemmin jo totesinkin, niin kannattaa käyttää mieluummin RG213:a tuon choken tekemiseen. Foami eristeet tahtoo vähän liian helposti elää mukana ja perus RG213:ssa on välieriste hieman kiinteämpää ainetta. Tämä tuli tehtyä nyt niistä tarpeista mitä sattui löytymään. Nippusiteitä ei pidä vetää myöskään liian tiukalle vaan ihan vain sen verran että pitävät koksin paikoillaan. Teräviä reunoja ja turhan kovia taitoksia koksiin on myös syytä välttää. Tämän voisi tietysti maalata vielä jollain maastoon sulautuvalla värillä, mutta sellaista ei nyt sattunut olemaan ulottuvilla tähän hätään.

Common mode choken tarkoitushan on estää RF:ää tulemasta vaippaa pitkin takaisin radioihin päin. Baluni se ei varsinaisesti ole, vaikka silläkin nimellä sitä puhekielessä välillä kutsutaan. Asiansa se ajaa harhaoppisuudestaan huolimatta.

Sen verran kannattaa kiinnittää huomiota tällaista chokea tehdessä, että kaapelia ei saa laittaa teipillä myttyyn vaan se pitää olla kelan muodossa. Lisäksi kierroksilla ON merkitystä. Tästä on viisaammat tehneet ihan mittailujakin ja tietoa löytyy englanniksi sitä tarvitsevalle. 30metrille ovat viisaammat suositelleet optimaalisena 12 kierrosta tuon paksuisen (110mm) viemäriputken ympärille, joten olen käyttänyt sitä. Alemmilla bandeilla kierroksia olisi enemmän ja ylemmillä vähemmän. Liian paljon kierroksia kasvattaisi samalla kapasitanssia kierrosten välillä ja alkaisi kääntymään itseään vastaan. Tai näin ainakin olen asian ymmärtänyt. Koitan pysyä itse enemmän käytännön tasolla ja jätän tieteelliset tutkimukset ja tulokset muiden harteille.

Tuon kelan staattisten varausten purkuun pyörittelin 40mm muoviputken ympärille kuparilangasta. Tein ensin reiät putken läpi alkuun ja loppuun, ja lähdin pyörittelemään peukalolla kuparilankaa ohjaillen. Lopuksi taas lanka reijästä läpi ja teippiä päälle.

Näitähän saa toki valmiinakin, mutta eipä ole vaikea pyöritellä itsekkään. Kierroksia “sopivasti”, että on RF:llä tarpeeksi vastusta ollakseen vaikuttamatta syöttöön. Mitä matalampi bandi niin sitä enemmän kierroksia tarvitaan.

En tiedä kuinka tarpeellinen tuo kela tässä antennissa on, mutta olen ottanut tavaksi laittaa kaikkien 160m-30m antennien syöttöpisteeseen sellaisen. Erityisesti alabandien vertikaaleissa sitä kannattaa käyttää. Mitään haittaa siitä ei ole, vaan RF:llä se on käytännössä näkymätön. DC:llä se on kuitenkin oikosulku ja purkaa näin mahdolliset staattiset varaukset joita antenniin voi syntyä (myös talvella). Salamasuoja tämä ei kuitenkaan ole, vaan purkaa ainoastaan lankoihin kertyviä varauksia hallitusti maihin (olettaen että antennisi on maadoitettu). Salamaniskun jäljiltä tuosta ei ole paljon jäljellä.

Kun varsinainen syöttökaapeli oli tuota 7/8″ koaksiaalia, niin sille kaveriksi tämä 7/16-liitin on varsin sopiva. Vaikka tuo liitin onkin vesitiivis niin olen silti yleensä tyveen laittanut liimapintaisen kutistesukan. Lopuksi kun liitos on kiinni, niin koko liitoksen päälle vulkanoituvaa teippiä ja sen päälle tavallista sähköteippiä. Sillä on liitokset pysyneet hyväkuntoisina ja sen saa kyllä tarvittaessa myös auki viiltämällä vulkanoituvan teipin (varo kaapelia) halki puukolla.

Lankojen päät (tai siis kiinnitysnarut) olen laittanut tuolla tavoin sakkelin läpi ja tiiliskiven narun päähän. Näin lanka joustaa tarvittaessa puiden heiluessa. Tuohon voisi toki laittaa myös pylpyrät, mutta maksavat enemmän. Hyvin se liukuu tuossakin jos vain sakkelissa ei ole mitään rosoja mitkä repisivät narua rikki ennenaikojaan. Sakkelin kiinnitysnaru puussa on lisäksi laitettu niin, että puun kasvaessa se elää mukana eikä kaivaudu puun sisään.

Siellä se nyt on ylhäällä ja toimii. Asemat tuntui ensivaikutelman (ja myöhemmänkin) perusteella tulevan kovempaa ja antennikin on paremmin resonanssissa. Aikaisempi sijoituspaikka oli lähinnä “paremman puutteessa” vähän turhankin lähellä kaikkea muuta ja vain juuri sen verran ylhäällä että mahtui olemaan. Nyt sijotus on parempi ja mahdolliset vanhat signaalia vaimentavat hapettumatkin pois välistä. Koaksiaalilla on itseasiassa pituutta nyt enemmän, mutta lopputulos silti parempi. Nyt tulee lokiinkin suunnilleen se mitä halutaan (jos vain kuuluu) eikä enää tunnu siltä niinkuin ajelisi tehoja ilmajäähdytteiseen keinokuormaan.

30m bandille pystyisi toki suhteellisen helposti rakentamaan jo parempaakin antennia kuin Inverted-V, mutta kun niitä antenneja pitää olla joka bandille niin nuo WARC bandit ei ole ihan se prioriteetti numero yksi kuitenkaan. Toisaalta Inverted-V on varsin hyvä ja toimiva antenni jolla pärjää pitkälle ja saa niitä DXiäkin lokiin. Siispä se ajaa asiansa enemmän kuin hyvin.

Radioaseman uutta tietokonetta käsittelevässä postauksessa mainitsinkin Windowsin automaattisten päivitysten laittamisesta pois. Nyt kun jouduin asentelemaan konetta uudestaan, niin nappasin samalla kuvakaappaukset mistä homma tehdään ja ajattelin tehdä tällaisen pienen ohjeen muillekkin.

Radioamatöörikäytössä nämä automaattiset päivitykset voi haluta pois paristakin syystä. Ensinnäkin päivitykset juuri kun harvinainen DX on äänessä tai kisa alkamassa/käynnissä, ei ole ollenkaan toivottava asia. Toiseksi Windows maailma on valitettavasti hieman huonossa maineessa siinä, että päivitykset saattavat jopa sotkea pahimmillaan koko koneen. Näiden syiden vuoksi voi olla hyvä ettei asenna uusimpia päivityksiä ihan heti (vaan vasta myöhemmin kun bugit on korjattu) ja ainakin niin että voi päättää itse milloin on sopiva hetki asentaa päivitykset. Oletuksena Windows antaa keskeytää päivitykset 7 päivän ajaksi, mutta käytännössä ne on siis kuitenkin lopulta pakko asentaa.

Automaattiset päivitykset voi Windows 10 Professionalissa ottaa pois ryhmäkäytäntöjen avulla. Home -versiossa tämä ei onnistu. Jos olet ostamassa uutta konetta radioamatöörikäyttöön, niin kannattaa ilman muuta sijoittaa hieman enemmän Pro versioon tällaisten mahdollisuuksien vuoksi.

Pro -versiossa homma tapahtuu kuitenkin seuraavasti. Avaa ihan ensin Ryhmäkäytäntöeditori.

Suorita -ikkuna löytyy joko käynnistysvalikon kautta “Windows-järjestelmä” osiosta, tai painamalla Windows + R näppäimiä. Kirjoita kenttään “gpedit.msc” ja paina OK.

Nyt pitäisi aueta yllä olevan kaltainen ikkuna. Etsi vasemman puoleisesta ruudusta seuraava polku: Tietokoneasetukset -> Hallintamallit -> Windowsin osat -> Windows Update .

Windows Update kohdan valittuasi pitäisi oikeanpuoleiseen ruutuun tulla joukko asetuksia. Valitse “Määritä automaattiset päivitykset” ja tuplaklikkaa se auki.

Valitse “Käytössä” ja vasemmanpuoleisesta ruudusta kohdasta “Määritä automaattinen päivittäminen” vaihtoehto 2 “Ilmoita ennen lataamista ja asenna automaattisesti”. Tällä valinnalla päätät siis itse milloin lataat päivitykset. Kuitenkin käynnistettyäsi latauksen, ne myös asennetaan samalla. Mielestäni tämä vaihtoehto aiemmin kysyi myös erikseen asentamisesta, mutta joko muistan väärin tai asiaan on jonkun päivityksen myötä tullut muutoksia. Muitakin vaihtoehtoja voi toki valita mielensä mukaan, mutta tämä oli omalla kohdallani sopivin. Päivitykset voi ottaa myös kokonaan pois käytöstä. Oikeanpuoleisessa ruudussa on ihan hyvin selitetty miten eri valinnat vaikuttavat.

Kun olet hyväksynyt uudet asetukset (“Käytä”/”OK”), kannattaa tehdä vielä pari pientä toimenpidettä varmistaakseen että uudet asetukset varmasti tulee käyttöön.

Avaa seuraavaksi käynnistysvalikosta “Asetukset” ja sieltä kohta “Päivittäminen ja suojaus”.

Ylhäällä pitäisi olla punainen tähdellä merkitty teksti “Organisaatiosi hallitsee joitakin asetuksia”. Tarkista päivitykset kertaalleen. Avaa sen jälkeen Komentokehote ja kirjoita sinne “gpupdate”. Luultavasti asetus toimii ilman tätäkin käskyä, mutta onpahan ainakin varman päälle.

Nyt Windowsin ei pitäisi tarjoilla pakkopäivityksiä vaan saat päättää asiasta itse.

 

 

Viikko sitten, juuri CQMM DX kisan aikaan, sattui tietokoneen kanssa pieni takaisku. Melkein kesäisistä keleistä johtuen olin välillä ulkonakin ja palatessani radioiden ääreen olikin tietokoneen näytöllä auki BIOSin asetusikkuna. Hetken ihmettelin mitä oli tapahtunut ja yritin käynnistää koneen uudelleen, mutta Windowsipa ei suostunutkaan käynnistymään. Parin yrityksen jälkeen käynnistyi Windowsin levyivirheiden korjaus. Se ei kuitenkaan ainakaan missään järjellisessä ajassa tuntunut saavan mitään aikaan, vaan jauhoi vain paikallaan yönkin yli. Ei auttanut kuin alkaa palauttelemaan konetta varmuuskopioista ja toivoa ettei laitteistopuolella ole mitään kovin pahasti rikki. Se, mitä oli tapahtunut, jäi arvoitukseksi. Hyvin todennäköistä on ollut jonkinlainen sähköjen räpsyminen mikä sitten on saanut Windowsin niin sekaisin ettei se enää osannut palautua.

Ensitöikseni laitoin tilaukseen UPS:n mikä on ollut jo pidemmän aikaa mielessä ja etenkin aina sähkökatkojen sattuessa. Lisäksi tilasin varmuuden vuoksi myös uuden kiintolevyn mikäli nykyinen on mennyt ihan oikeasti rikki. Sitä ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole tarvittu, vaan uudelleenasennuksella selvittiin.

Muista varmuuskopiot

Tässä tuli taas hyvin huomattua kuinka tärkeää on huolehtia kaiken tärkeän varmuuskopioinnista. Minulla oli käyttöjärjestelmän puhtaasta asennuksesta image mikä oli onneksi suhteellisen helppo palauttaa. Päivitysrumba oli silti edessä, koska niitä imagesta puuttui melkoisesti. Lisäksi piti asentaa tarpeellisia ohjelmia kuten lokiohjelma, kisaohjelmat, jne. Kun nämä oli tehty, otin uuden imagen mikä on ensi kerralla taas askeleen verran lähemmäs ajantasalla.

Kaikista tärkeintä on tietysti huolehtia tärkeiden tiedostojen varmuuskopioinnista. Ohjelmat voi aina asentaa uudelleen, mutta henkilökohtaiset tiedostot onkin se ikävämpi puoli. Radioaseman koneella ei onneksi juuri muuta kriittistä ole kuin lokit. Ne olen pyrkinyt ottamaan aina muistitikulle poistuessani. Kovin pitkältä ajalta nekään ei siis olleet vaarassa kadota. Kuitenkin sen viikon workkimiset ja viikonlopun kisan QSOt olivat vielä ainoastaan koneella. Niiden pelastaminen meinasikin olla hieman haastavapi operaatio.

Käyttöjärjestelmää ei siis saanut käyntiin, jotta tiedostoja olisi voinut yrittää pelastaa. Eikä levyvirheiden korjauskaan tuntunut tekevän muuta kuin jauhavan paikoillaan ikuisuuden. Kiintolevyä piti siis päästä tutkimaan jotain muuta kautta. Tarkoitukseen olisi ihan kunnon ohjelmiakin, mutta ensihätään koitin kuitenkin Linuxia live-tilassa eli en asenna sitä vaan pyöritän vain muistitikulta. Pääsinkin tällä tavoin tutkimaan kiintolevyn sisältöä ja aloin kopioimaan ohjelmien tietokannat ynnä muut tärkeät toiselle muistitikulle. Ihan kivuttomasti sekään ei mennyt, vaan Linuxi ei oikein olisi halunnut kunnolla tehdä yhteistyötä ja kisaohjelman tietokantakin vaikutti korruptoituneelta. Lopulta sain kuitenkin onneksi tiedostoista palautettua sen minkä tarvitsinkin. Täysin en ole varma jäikö jotain kisan QSOista puuttumaan, mutta pääosin ne vähät QSOt vaikuttaisi nyt olevan lokissa.

Tiedostojen pelastamisen jälkeen oli aika palauttaa kiintolevylle käyttöjärjestelmän image. Imagen palautushan hävittää kaiken mitä siellä levyllä on, joten tiedostot on siksi pelastettava ensin. Palautus näytti onnistuvan hyvin eikä kiintolevyssä vaikuttaisi olevan mitään fyysistä vikaa. Varmuuden vuoksi skannasin sen vielä läpi mahdollisten virheiden varalta ja vikoja ei löytynyt. Kaikki hyvin siis tältä osin.

Olin siis ottanut käsin varmuuskopioita aiemminkin, mikä pelasti pahimmalta katastrofilta eli esimerkiksi lokien täydelliseltä häviämiseltä. Kokemuksen jälkeen varmaan varmuuskopioinnin tiheys saattaa kuitenkin hieman kasvaa. Lisäksi pohdintaan jäi miten saisin N1MM+:n tietokannasta tehtyä kisan aikanakin varmuuskopiota jonnekkin. Tietokanta ei voi kuitenkaan sijaita esimerkiksi verkkolevyllä, joten se on pois suljettu vaihtoehto. Windowsin voi toki ajastaa tekemään varmuuskopioita, mutta kisatilanteessa näiden ajastusten välilläkin ehtii paljon QSOja häviämään. Varmuuskopiointi pitäisi siis saada ainakin melkein reaaliaikaiseksi. Jatkosuunnitelmissa on ainakin ottaa emolevyn RAID toiminto käyttöön ja peilata levyn sisältö toiselle. Tilaamani kiintolevy ei siis varmaankaan mene hukkaan vaikka nykyinen selvisikin hengissä.

UPS

Tilaamani UPS on APC:n valmistama Back-UPS BX 1400U. Olisin ehkä tilannut Eatonin UPSin, mutta niitä ei ollut sopivia kaupan hyllyssä sillä hetkellä. Eiköhän tämä APC asiansa aja sekin.

Ihan kompaktin kokoinen laite, joka on mitoitettu 1400VA (700W) nimellisteholle. Oman keskusyksikköni ja kahden näytön kulutuksella se lupailee pystyvänsä tarjoilemaan sähköä jopa noin tunniksi. Täydellä kuormalla toki vain 2,5 minuuttia. En ole vielä testannut käytännössä kuinka pitkään kone todellisuudessa pysyisi päällä. Nythän sähkökatkotilanteessa käytännössä tietokone sammutetaan hallitusti ellei sähköt palaa suhteellisen nopeasti.

Lähtöinä on 4kpl Suko-paikkoja (ei tarvitse erikoispiuhoja). Lisäksi löytyy RJ11 paikat modeemin suojaukseen tarvittaessa ja USB portti tietokoneen kanssa kommunikointia varten. USB kaapelin joutuu näköjään ostamaan erikseen ellei ole ylimääräistä nurkissa pyörimässä.

Ensimmäisten asioiden joukossa kokeilin tietysti myös aiheuttaako UPS häiriöitä radioihin. Ainakaan HF bandeilla ei vaikuttaisi olevan ongelmaa. VHF/UHF on vielä testaamatta. Radiot ei siis ole UPS:n perässä, vaan pelkkä tietokone näyttöineen. Periaatteessa tuossa riittäisi potkua laittaa radiokin perään, mutta en tiedä olisiko se niin puhdasta sähköä että haluaisin radioita sen perään laittaa. Tämähän myös valvoo ja säätää jännitettä mikäli yli- tai alijännite tilanteita esiintyy.

Sähköjen hävitessä ei ole tarkoitus pitää tietokonetta päällä UPS:n perässä akkujen tyhjenemiseen saakka, vaan tietokone pitää tietysti sammuttaa hallitusti. Tämä näyttäisi onnistuvan USB portin kautta ihan Windowsin omallakin virranhallinnalla. Laite tunnistautui suoraan ainakin Windows 10 Pro:ssa ja ohjauspaneelista sain säädettyä tietokoneen menemään lepotilaan haluamani ajan kuluttua. Testasin ja toimii.

Asensin kuitenkin UPS:n oman ohjelman eli PowerChute Personal Editionin, joka tarjoaa hieman lisätietoja ja toimintoja. Näen myös sen hetkisen kulutuksen. Ja onpa näköjään valmistaja ajatellut jo ilmastoasioitakin, kun ohjelma osaa kertoa paljonko hiilidioksidipäästöjä syntyy ja montako puuta tarvitaan hiilinieluksi.

Olin jopa hieman yllättynyt kuinka pieniruokainen tämä nykyinen tietokone on. Keskusyksikön ja kahden näytön kulutus vain 63W. Tuolla kuormalla arvioitua käyntiaikaa akun varassa olisi 64 minuuttia. Kuorma tietysti hieman kasvaa kun on enemmän ohjelmia käynnissä, mutta perus hamssiohjelmilla en vielä kovin isoksi sitä saanut nousemaan. Tässä minulla taisi olla käynnissä lähinnä lokiohjelma ja ehkä nettiselaimessa QRZ.comi auki.

Ensimmäisen vuorokauden ajalta ohjelma tarjoili tällaisia tilastoja. Tietokone oli pääasiassa päällä tuon ajan. Sähkölasku kasvoi vajaalla 9sentillä, hiilidioksidipäästöjä syntyi 196g. Ja niitä puita tarvitaan 5,4 kpl. Näyttäisi pihan puut riittävän hienosti kompensoimaan radioasemani aiheuttamat päästöt, vaikka tuohon lisäisikin vielä radioiden ja muiden laitteiden kulutuksen. Ihan mielenkiintoista informaatiota, vaikka välillä tuo ilmastohomma meinaa ainakin omista korvista pursua jopa ulos.

Ohjelmasta voidaan tilastojen lisäksi luonnollisesti säätää UPS:n asetuksia sekä tietokoneen alasajoa. Tietokoneen alasajon voi valita joko niin että määritellyn ajan akun varassa oltuaan tietokone sammutetaan, tai vaihtoehtoisesti pidetään päällä niin kauan kunnes akkua riittää enää määritellyksi aikaa ja tämän jälkeen sammutetaan. Testailun perustella alasajo PowerChuten hoitamana näyttäisi toimivan sekin ihan niinkuin pitää.

CQMM DX kisa jäi siis kesken, mutta onneksi tärkeämpänä kone tuli kuitenkin kuntoon ja lokitkin pelastettua. Nyt kone pyörii myös UPS:n perässä, joten sähkökatkojen ei pitäisi aiheuttaa vastaavaa tilannetta enää uudelleen. Uusi image koneesta (sisältäen tällä kertaa myös tuoreammat päivitykset ja perus hamssiohjelmat) on tallennettuna toiselle levylle. Lisäksi RAID on tarkoitus ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Näillä toimenpiteillä on toivon mukaan elämä tietotekniikan osalta taas hieman huolettomampaa. Tarkoitus on myös laittaa vielä aikapalvelin ja reititin ainakin tuon UPS:n perään samalla kun teen jonkinlaisen telineen UPS:lle ja laittelen piuhat fiksusti.

Sosiaalisen median puolella mainittiin myös Chrony vaihtoehtoisena ohjelmistona aikapalvelimeen. Itselläni ei ollut Chronystä aikaisempaa kokemusta, mutta päätin kuitenkin testata ja tutkia asiaa.

Internetiä selailtuani ja vertailuja silmäiltyäni, vaikuttaisi Chrony ihan lupaavalta. Tosin asennuksen jälkeen tuntui hetken siltä, että ntp:n asetukset olivat selkeämmät. Siitä löytynee ehkä myös hieman paremmin tietoa ja esimerkkejä, mutta löytyi sitä varsin hyvin Chronyllekkin.

Tällä sivulla oli hyvin vertailtu eri ominaisuuksia Chronyn, ntp:n ja openntpd:n välillä:
chrony – Comparison of NTP implementations

Chronyn vahvuuksiin vaikuttaisi kehujen perusteella myös kuuluvan kyky saada itsensä nopeammin kartalle “kylmiltään”. Tämä voisi olla radioamatöörikäytössä eduksi mikäli aikapalvelimen käynnistää vain aina tarpeen mukaan, eli se ei olisi jatkuvasti päällä. En ole toisaalta tätä asiaa vielä ehtinyt todentamaan suuntaan enkä toiseen, joten tässä vaiheessa suhtaudun väitteeseen siis vain Chronyn kannattajien mainospuheena enkä absoluuttisena totuutena. En kuitenkaan myöskään väitä etteikö asia voisi olla juuri niinkuin on mainostettu. Ehkäpä testailun myötä asiaan tulee jotain selkeyttä myös omalla kohdalla.

Tässä artikkelissa on käyty läpi aikapalvelimen toteutus ainoastaan Chronyn osalta. Jos haluat tehdä aikapalvelimen suoraan Chronyn päälle, seuraa aiemmista artikkeleista muita kohtia mutta jätä ntp asentamatta (ja sovella siinä kohtaa tämän artikkelin toimenpiteitä). Muilta osin (GPS, PPS, palomuuri, jne) asiat tehdään siis samalla tavalla kuin ntp:n kanssa.

Jotta pääsin testaamaan Chronyä, niin ensin piti tietysti poistaa vanha ohjelmisto. GPSD ja PPS tools jätetään kuitenkin paikoilleen, eli vain itse aikapalvelinohjelma vaihdetaan Chronyyn.

Poistaminen tehdään komennolla:
sudo apt-get remove ntp

Tai vaihtoehtoisesti voit vain ottaa ntp:n pois käytöstä mikäli haluat säilyttää sen:
sudo systemctl disable ntp

Käynnistä Raspi uudelleen.
sudo reboot

Nyt voidaan asentaa Chrony:
sudo apt-get install chrony

Otetaan Chrony käyttöön:
sudo systemctl enable chrony
sudo systemctl start chrony

Nyt Chronyn pitäisi olla käynnissä ja käynnistyä myös automaattisesti Raspin käynnistyessä. Tarkistetaan vielä palvelun status:
sudo systemctl status chrony

Jos status on “Active (running)”, kaikki hyvin tähän asti.

Muokataan seuraavaksi Chronyn asetustiedostoa.
sudo nano /etc/chrony/chrony.conf

Palvelimia voit lisätä esimerkiksi seuraavalla rivillä:
server time.mikes.fi

Omalla kohdallani lisäsin myös varsinaisen aikapalvelimeni ip osoitteen, mutta jätän sen tietoturvasyistä näistä julkisista esimerkeistä pois. Esimerkeissä näkyvät palvelimet ovat julkisia, joista edellämainittu on määritelty käsin ja loput arpoutuvat “poolista”.

Varsinkin käsin määriteltyjen palvelimien kohdalla kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen kuinka usein haluat näitä palvelimia kuormittaa kyselyillä. Omaa palvelinta voi häiritä vähän useammin, mutta välttämättä jonkun toisen palvelua tarjoavan palvelimia ei kannata ihan niin usein (saatetaan tulkita häiriköinniksi). Asiaan voit vaikuttaa lisämääreillä minpoll ja maxpoll. Näillä on toki myös oletusarvot (minpoll 6 ja maxpoll 10). Älä laita minpoll arvoa ainakaan oletusta pienemmäksi julkisen palvelimen kohdalla.

GPS:ltä tulevan ajan ja PPS pulssin lisääminen meinasi ensin hieman aiheuttaa ihmetystä, mutta hetken tutkimusten jälkeen päädyin lisäämään seuraavanlaiset rivit:
refclock SHM 0 refid NMEA offset 0.320 noselect
refclock PPS /dev/pps0 refid PPS lock NMEA prefer

GPS:n (nimetty määrittelyssä NMEA) offset arvo tietysti säädetään mahdollisimman hyvin kohdalleen niinkuin ntp:n kanssakin. Sille on kuitenkin annettu noselect määrite ettei sitä käytetä varsinaisena luotettavana aikana. PPS pulssi on puolestaan “prefer” ja lukittu GPS:ään.

Chrony ei näköjään oletusarvoisesti jakele aikaa ulospäin, joten aikapalvelinkäyttöä ajatellen pitää pääsy palvelimeen hyväksyä erikseen. Sitä varten lisätään yksinkertaisesti rivi:
allow

Äskeinen rivi sallii pääsyn kaikille. Voit myös rajoittaa pääsyn esimerkiksi vain lähiverkosta määrittelemällä perään lähiverkon osoiteavaruuden. Vastaavasti voit kieltää esimerkiksi tietyin ip osoitteen tai osoiteavaruuden lisäämällä “deny” rivin.

Näihin serverien ja referenssikellojen määrittelyihin saa laitettua lisämääritteitäkin, mutta kovin pitkälle en ole vielä niiden kanssa ehtinyt. Jokatapauksessa komentorivillä “man chrony” näyttäisi avaavan ihan hyvän listauksen määrittelyistä joihin kannattaa ajan kanssa tutustua.

Edellämainittujen rivien lisäämisellä sain Chronyn toimintaan ja myöskin PC:n kellon synkronoitua testiaikapalvelimen tarjoamaan aikaan.

Jotta muutokset tulevat voimaan, käynnistetään palvelu uudelleen:
sudo systemctl restart chrony

Chronyn sourceja (“ajan lähteitä” siis, mutta käytän mieluummin englannin kielistä nimitystä joka kuulostaa mielestäni fiksummalta) voimme tarkastella komennolla:
chronyc sources

Rivien alussa M ja S sarakkeiden merkitykset Chronyssä ovat manuaalin mukaan seuraavanlaiset.

M-sarake näyttää sourcen moden:
^ palvelin
= peer
# paikallinen referenssi (esim GPS ja PPS)

S-sarake puolestaan näyttää sourcen tilan:
* tarkoittaa, että chrony on synkronoitunut tähän sourceen.
+ tarkoittaa, että chrony käyttää tätä sourcea algoritmissään yhdessä valitun sourcen kanssa.
– tarkoittaa, että chrony EI käytä tätä sourcea tällä hetkellä.
? tarkoittaa, että sourceen ei joko saada yhteyttä tai sen kanssa on mahdollisesti jotain ongelmia. Käynnistyksen yhteydessä tämä lienee kaikilla, eli kestää hetken ennenkuin tila muuttuu joksikin muuksi. Myös “noselect” määrittelyissä saattaa näkyä kysymysmerkkinä (esim GPS/NMEA tapauksessa).
x tarkoittaa, että sourcen aika poikkeaa oleellisesti muista ja chrony epäilee sen olevan pielessä.
~ tarkoittaa, että ajassa on isoja vaihteluita.

Esimerkkikuvassa siis NMEA datan kohdalla olemme itse kertoneet määrittelyissä ettei sitä käytetä (noselect). Neljännellä rivillä olevaan palvelimeen taas ei näyttäisi saavan yhteyttä (Reach on 0). Muut palvelimet näyttäisi olevan ok, mutta tällä hetkellä niitä ei käytetä laskutoimituksiin vaan mennään PPS pulssin mukaan.

Source listaan saa selitteet mukaan lisämääreellä -v
chronyc sources -v

Ajan synkronoitumista voidaan tarkastella myös seuraavalla komennolla:
chronyc tracking

Sekä:
chronyc sourcestats -v

Tässä kohtaa kannattaa myös tarkkailla NMEA kohdan arvoja suhteessa muihin palvelimiin ja säätää tarvittaessa offset asetusta mikäli heittoa on kovin paljon. Muista muutosten jälkeen käynnistää palvelu uudelleen ja anna reilusti aikaa arvoille tasaantua ennenkuin säädät lisää. Yllä olevassa kuvassa palvelu on hetkä aiemmin käynnistetty uudelleen, joten lukemat ovat todennäköisesti erilaiset vähän myöhemmin.

Tarkemmin tietoa komennoista saat avaamalla manuaalin komentoriviltä:
man chronyc

Kuten alussa totesin, tämä Chrony on vielä itselleni uusi tuttavuus. Kokosin tähän kuitenkin pääpiirteissään sen mitä olin tähän mennessä ehtinyt kokeilemaan ja oppimaan. Se vaihdanko varsinaiseen aikapalvelimeeni Chronyn, jää vielä nähtäväksi. Radioamatöörikäytössä harvemmin tarvitsee sentään mikrosekunteja halkoa vaikka tarkka aika halutaankin, joten molemmat toimivat varmasti tarkoitukseen oikein hyvin. Eikä toisaalta äärimmäisen vakavaan touhuun kannata edes käyttää Raspia ja edullisia GPS moduleja, vaan jotain hieman parempaa. Tähän käyttöön nämä kuitenkin ajavat asiansa.

Edellisessä Raspberry Pi aikapalvelinta käsittelevässä kirjoituksessa tehtiin käytännössä vain perusasiat. Palvelinta kannattaa toki hienosäätää enemmänkin omien tarpeiden mukaan. Kasasin tähän joitakin asioita mitä sille esimerkiksi voisi tehdä. Näitä ei toki ole pakko tehdä juuri näin eikä tässä(kään) ole lueteltu kaikkea mitä voisi tehdä. Varmaan näistä kuitenkin jotain ideoita saa oman aikapalvelimen säätöön. Tässä listaamissani toimenpiteissä on käytännössä poistettu turhaan resursseja syömästä sellaista mitä emme tarvitse ja säädetty palvelinta hieman turvallisemmaksi.

Tickless

PPS pulssin jitteriä voi yrittää pienentää säätämällä kernelin “tickless” asetusta. (En tiedä mikä tälle olisi oikeaoppinen suomennos, joten mennään tällä.). Tämän toimenpiteen hyödyllisyys selvinnee kokeilemalla. Joillakin tästä on ollut hyötyä ja toisinaan taas ei.

Avaa /boot/cmdline.txt tiedosto:
sudo nano /boot/cmd.txt

Lisää tiedoston loppuun rivi:
nohz=off

Tämän linkin takaa löydät tarvittaessa lisätietoa aiheesta:
https://www.kernel.org/doc/Documentation/timers/NO_HZ.txt

Poistetaan DHCP:n asetuksista NTP määrittelyt.

Seuraavat muutokset kannattaa tehdä ettei DHCP toiminnot sotkisi aikapalvelimen toimintaa.

Avaa tiedosto /etc/dhcp/dhclient.conf komentoriviltä:
sudo nano /etc/dhcp/dhclient.conf

Poista “request” riveiltä kohdat dhcp6.sntp-servers ja ntp-servers . Mikäli joukossa esiintyy muita ntp viittauksia, poista myös ne. Voit varuilta laittaa poistamasi kohdat talteen omalle rivilleen ja rivin alkuun # merkin (jolloin niitä ei lueta mukaan). Tallenna tiedosto.

Poista tiedosto /etc/dhcp/dhclient-exit-hooks.d/ntp kokonaan.
sudo rm /etc/dhcp/dhclient-exit-hooks.d/ntp

Poista myös /lib/dhcpcd/dhcpcd-hooks/50-ntp.conf tiedosto.
sudo rm /lib/dhcpcd/dhcpcd-hooks/50-ntp.conf

Poistetaan Avahi käytöstä

Avahi on eräänlainen apuohjelma verkkoliikenteeseen esimerkiksi tulostimia jne varten. Emme kuitenkaan tarvitse sitä mihinkään aikapalvelimessamme, joten laitetaan se pois päältä. Syötä seuraavat komennot komentoriville:

sudo systemctl stop avahi-daemon.service
sudo systemctl stop avahi-daemon.socket
sudo systemctl disable avahi-daemon.service
sudo systemctl disable avahi-daemon.socket

Tämä siis poistaa Avahin käytöstä, mutta ei itse asennusta. Myöhemmässä kohdassa on ohjeet sen poistamiseksi kokonaan.

Poistetaan WPA supplicant

Jos seurasit aikapalvelimen ohjetta myös WLANin osalta, joutaa myös WPA härpäkkeet pois taustalta pyörimästä. Se onnistuu komennolla:

sudo apt -y remove wpasupplicant

Poistetaan Bluez ja Triggerhappy

Jälleen pari pois joutavaa asennusta. Bluez liittyy Bluetoothiin ja sen otimme alkuperäisessä ohjeessa pois käytöstä. Triggerhappy on apuohjelma joka tarkkailee tiettyjä näppäimiä ja suorittaa niihin liittyviä toimintoja. Sekin joutaa tässä yhteydessä pois. HUOM! Triggerhappyn poistaminen saattaa aiheuttaa myös raspi-configin poistamisen. Jos näin käy, joudut asentamaan raspi-configin uudelleen (jos siis koet tarvitsevasi sitä). Jos haluat jättää jommankumman, voit luonnollisesti suorittaa vain sen rivin minkä haluat poistettavaksi. Autoremove poistaa lopuksi turhiksi jääneet liitännäiset mitä ei enää käytetä mihinkään.

sudo apt -y purge bluez
sudo apt -y purge triggerhappy
sudo apt -y autoremove

Poistetaan Avahi ja dhcpcd5

Avahin voi poistaa myös kokonaan komennolla:

sudo apt -y purge avahi-daemon

Ennen dhcpcd5 ohjelman poistoa pitää muuttaa hieman IP asetuksia. Raspissa määritellään nykyään IP asetukset dhcpcd:n kautta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että poiston jälkeen staattisen IP osoitteen määritystä ei voikkaan lukea enää sieltä mihin sen alkuperäisessä ohjeessa laitoimme. Sen vuoksi käydään ensin lisäämässä IP määritykset toiseen paikkaan mistä ne toimivat myös dhcpcd:n poistamisen jälkeen.

Avaa tiedosto /etc/network/interfaces :

sudo nano /etc/network/interfaces

Lisää seuraavat rivit:

auto lo
iface lo inet loopback

auto eth0
iface eth0 inet static
     address 192.168.x.x
     netmask 255.255.255.0
     gateway 192.168.x.x

Korvaa tietysti 192.168.x.x oman lähiverkkosi mukaisilla osoitteilla.

Nyt voimme poistaa dhcpcd5:n emmekä jää ilman IP osoitetta uudelleenkäynnistyksessä. Poistetaan asennus komennolla:

sudo apt -y purge dhcpcd5

Käynnistä uudelleen ja varmista, että yhteys Raspiin SSH:n yli edelleen toimii.

sudo reboot

Tehdään uusi käyttäjä ja poistetaan “Pi” käyttäjä

Oletustunnukset kannattaa aina vaihtaa joksikin muuksi vähemmän arvattavaksi. Tässä kohtaa “KÄYTTÄJÄ”:n tilalle luonnollisesti laitetaan keksimäsi uusi käyttäjätunnus. Älä käytä ääkkösiä ja keksi jokin sellainen nimi mitä hakkerit eivät helposti arvaa (ei siis admin tms).

Luodaan ensin uusi käyttäjä komennolla:
sudo adduser KÄYTTÄJÄ

Annetaan seuraavaksi uudelle käyttäjälle oikeudet käyttää sudoa (pääkäyttäjän oikeuksia).
sudo usermod -a -G sudo,dialout KÄYTTÄJÄ

Seuraavaksi määritellään ettei sudo komentoa käytettäessä tarvitse syöttää erikseen salasanaa. Saatat haluta tehdä tämän toisinkin, joten lue ensin molemmat vaihtoehdot ja valitse jompikumpi. Luodaan kansioon /etc/sudoers.d tiedosto 010_KÄYTTÄJÄ-nopasswd
sudo nano /etc/sudoers.d/010_KÄYTTÄJÄ-nopasswd

Tiedoston sisällöksi kirjoitetaan:
käyttäjä ALL=(ALL) NOPASSWD: ALL

Jos taas haluat että salasana kysytään sudoa käytettäessä, vaihda sisällöksi:
käyttäjä ALL=(ALL) PASSWD: ALL

Jälkimmäinen vaihtoehto on hieman epäkäytännöllisempi, mutta varmastikin turvallisempi mikäli avaat palvelimen internetiin päin.

Käynnistä tässä välissä Raspi uudelleen, kirjaudu uudella käyttäjällä ja testaa myös sudo:n toiminta. Jos kaikki näyttää toimivan, voit seuraavaksi poistaa “Pi” käyttäjän. Tässäkin on taas kaksi vaihtoehtoa.

Jos haluat poistaa vain käyttäjän, mutta jättää kotikansion sisältöineen:
sudo deluser pi

Jos haluat poistaa sekä käyttäjän että tiedostot:
sudo deluser -remove-home pi

Palomuurin asetukset

Linuxin sisäänrakennettua palomuuria voidaan säätää iptablesin avulla. Tehdään tässä asetukset, jotka sallivat tulevat SSH ja NTP yhteydet eli vain ne mitä tässä palvelimessa tarvitsemme. Ulospäin lähteviä yhteyksiä sallitaan myöskin SSH ja NTP, sekä lisäksi HTTP ja DNS ohjelmistopäivityksiä ja nimipalveluiden toimintaa varten. Forward yhteyksiä ei sallita ollenkaan.

Näiden asetusten kanssa on syytä olla tarkkana ja tehdä asiat oikeassa järjestyksessä, jotta et sulkisi itseäsi ulos omalta palvelimeltasi. Samasta syystä tehdään asetukset ensin väliaikaiseen tiedostoon, josta suoritamme ne kaikki kerralla.

Tarkistetaan ensin onko muistissa ennestään jotain määrityksiä (ei pitäisi olla jos aloitit puhtaalta pöydältä). Komentoriville:

sudo iptables -L

Näkyviin pitäisi tula Input, Forward ja Output kejut joiden alla ei ole vielä tässä vaiheessa sääntöjä. Jos sääntöjä kuitenkin on, saat nollattua ne komennolla “sudo iptables -F “. Varmista kuitenkin ensin, että kaikkien kohtien “policy” on oletuksena “Accept” ennenkuin poistat mahdollisesti myös pääsyn SSH:lla. Jos Input tai Output kohdassa on “Drop”, muuta ne ensin muotoon “Accept” komennolla “sudo iptables -P INPUT ACCEPT” ja “sudo iptables -P OUTPUT ACCEPT“. Tämä siis siksi ettet menetä yhteyttä palvelimeen tässä vaiheessa. Tee tämän jälkeen sääntöjen nollaus.

Nyt voimme alkaa rakentamaan uusia sääntöjä. Avataan uusi tiedosto kotikansioon (korvaa KÄYTTÄJÄ omalla käyttäjänimelläsi).

nano /home/KÄYTTÄJÄ/iptables-asetukset

Laita tiedostoon seuraavat komennot

Huomaa, että yllä olevat ovat komentoriville tarkoitettuja komentoja eikä tätä tiedostoa voi ihan suoraan käyttää iptablesin asetustiedostona (vaikka se hyvin samalta näyttääkin).

Seuraavaksi syötetään tiedoston sisältönä olevat komennot seuraavasti:

sudo bash /home/KÄYTTÄJÄ/iptables-asetukset

Ota uusi yhteys SSH:lla palvelimeesi varmistaaksesi, että saat ainakin yhteyden edelleen. ÄLÄ käynnistä Raspia uudelleen vielä. Muuten menetät asetukset. Jos kuitenkin jäit ulos palvelimeltasi, niin siinä tapauksessa uudelleenkäynnistys voi auttaa palauttamaan pääsyn. Jos yhteys toimii, niin tarkista seuraavaksi onko asetukset menneet palomuuriin. Syötä komentoriville:

sudo iptables -L

Jos sait suunnilleen ylläolevan kuvan näköiset asetukset, hyvä.

Asetukset eivät kuitenkaan vielä ole pysyviä, vaan nollautuvat seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Seuraavaksi kirjoitetaan niistä oikea asetustiedosto komennolla:

sudo sh -c “iptables-save > /etc/iptables.rules”

Ylläoleva tallentaa asetukset /etc/iptables.rules tiedostoon. Tämän jälkeen pitää vielä kertoa Raspbianille, että lataa asetukset kyseisestä tiedostosta käynnistyksen yhteydessä.

Luo kansioon /etc/network/if-pre-up.d tiedosto iptables . Kyseisen kansion sisältö ladataan kun verkkokorttia käynnistellään. Komentoriville:

sudo nano /etc/network/if-pre-up.d/iptables

Ja sinne sisällöksi lyhyesti:

Tiedostosta pitää tehdä vielä suoritettava seuraavalla komennolla:

sudo chmod +x /etc/network/if-pre-up.d/iptables

Nyt asetusten pitäisi latautua automaattisesti seuraavalla käynnistyksellä. Kokeile käynnistää Raspi uudestaan ja sitten “sudo iptables -L” nähdäksesi että asetukset ovat latautuneet.

SSH palvelimen konfigurointi

SSH palvelinta voidaan myös säätää turvallisemmaksi esimerkiksi määrittelemällä tietyt käyttäjät, jotka voivat kirjautua. Avataan asetustiedosto:

sudo nano /etc/ssh/sshd_config

Lisää uudet rivit (tai muokkaa olemassaolevia jos on):

AllowUsers KÄYTTÄJÄ1 KÄYTTÄJÄ2
PermitRootLogin no

Käyttäjä1 ja 2 korvataan tietysti niillä käyttäjätunnuksilla joille haluat sallia pääsyn. Rootina (pääkäyttäjänä) ei anneta kirjautua.

Asetukset kannattaa muutenkin käydä ajatuksen kanssa läpi, mutta älä muuta sellaista mistä et ole varma. Jos haluat olla oikein tiukkana turvallisuuden kanssa, voit ottaa koko SSH palvelimen pois käytöstä, mutta tällöin joudut tietysti tekemään kaiken konfiguroinnin Raspiin liitetyn näytön ja näppiksen avulla. SSH yhteyttä ei toki tarvitse silti avata reitittimestäsi internetiin päin, vaikka se sisäverkossa olisikin käytössä. Voit myös määritellä asetuksiin esimerkiksi mistä IP osoitteista yhteys sallitaan. Myös SSH:n portin voi vaihtaa johonkin vähemmän tunnettuun, mutta tämä ei välttämättä ole kovinkaan käytännöllinen ratkaisu.

Tee image SD kortista

Nyt kun aikapalvelimesi toivottavasti toimii eikä olla vielä saatu sitä kovin pahasti solmuun, voisi olla hyvä hetki tehdä image muistikortin sisällöstä. Linuxissa ja Macin OS X:ssä tämä onnistuu esimerkiksi komentoriviltä “dd” komentoa käyttäen. Windowsille pitää asentaa sopvia ohjelma, esimerkiksi Win32 Disk Imager.

Jos jostain syystä Raspi menisi sekaisin, voi toimivan imagen sitten helposti palauttaa muistikortille eikä tarvitse tehdä kaikkea alusta asti uudestaan.

Muuta mahdollista

Jos haluat avata aikapalvelimeesi pääsyn internetistä päin, sinun pitää avata reitittimestäsi kyseinen portti ja ohjata se Raspin IP osoitteeseen. Muussa tapauksessa aikapalvelin on käytettävissä vain omassa lähiverkossasi, mikä tietysti varmaan useimmille meistä on riittävä vaihtoehto. Tarkemmin asia selviää reitittimen omista ohjeista.

Ennen aikapalvelimen avaamista julkiseksi, tarkista myös /etc/ntp.conf tiedostosta, että restrict -riveillä on määritelty ajan kyseleminen sallituiksi mutta ei konfigurointia. Myös esimerkiksi kyselyt versiotiedoista on syytä olla kielletty. Nykyisissä versioissa näin pitäisi olla oletuksena, mutta asia on hyvä varmistaa. Tarkempia tietoja saat manuaalista kirjoittamalla komentoriville “man ntp“.

Turvallisuutta voi parantaa myös esimerkiksi asentamalla fail2ban ohjelman. Fail2ban valvoo kirjautumisyrityksiä ja tarpeeksi monesta epäonnistumisesta estää palomuurissa kyseisen IP osoitteen. Tällä saa hieman lisäsuojaa automatisoituja hyökkäyksiä vastaan.

Lupailin joillekkin jo aikapäiviä sitten, että kirjoittaisin jutun Raspberry Pi:n päälle rakennetusta aikapalvelimesta. Sellainen minulla on jo jonkin aikaa ollut huolehtimassa tarkasta ajasta radioamatööriasemallani. Sen lisäksi, että kello on kiva olla ajassaan niin esimerkiksi joillakin digitaalisilla lähetelajeilla ja vaikkapa meteoriyhteyksissä on tarkka aika hyvinkin tarpeen. En tullut alkuperäistä asennusta dokumentoineeksi kunnolla, joten nyt kun ostin edellisessä kirjoituksessa mainitun uuden aloituspakkauksen niin ajattelin olevan sopiva hetki tehdä vastaava asennus puhtaalta pöydältä ja dokumentoida se paremmin. Aiheesta löytyy runsaasti tietoa englanniksi ja mahdollista lisätietoa kannattaakin tutkia mikäli haluaa tuunata aikapalvelimensa viimeisen päälle. Tähän olen kuitenkin koonnut perusasioita ihan suomeksi.

Tällaiset tarvikkeet tarvitsemme projektin toteuttamiseksi. Lisäksi tarvitsemme alkuun näppäimistön ja näytön, jotta saamme käyttöjärjestelmän ja SSH yhteyden asennettua. Nämä vaiheet tuli käsiteltyä edellisessä kirjoituksessa Raspberry Pi käyttöönotto. Tässä jatkamme siitä mihin aiemmassa kirjoituksessa jäimme.

Tuota GPS modulia saa samasta verkkokaupasta mistä aloituspakkauksenkin ostin. Mikä tahansa muukin GPS käy kunhan siinä on tarvittavat liitännät ja se puskee ulos NMEA dataa. Sarjaväylän lisäksi tarvitaan 1PPS ulostulo, jotta saamme ajoituksesta oikeasti tarkan.

Varsinaisessa aikapalvelimessani on toisen merkkinen GPS moduli ja se on sijoitettuna katon harjalle. Tämän kirjoituksen kannalta se on kuitenkin vastaava kuin tässä esimerkissä käyttämäni moduli.

Tähän tarkoitukseen riittäisi alkuperäinen 1. sukupolven Raspikin. Jos sinulla on sellainen joutilaana, niin voit tehdä tämän myös siitä ja säästää nelosen johonkin enemmän tehoja vaativaan käyttöön. Eroavaisuuksia on lähinnä sarjaportin määrittelyssä ja mainitsen näistä kirjoituksessa kyseisessä kohdassa. Oikeastaan pääset vanhalla Raspilla jopa hieman helpommalla. Tässä esimerkissä käytän nyt kuitenkin tuota nelosta.

Edellisessä kirjoituksessa asensimme Raspbian Liten ja muodostimme SSH yhteyden. Seuraavaksi on hyvä hetki asentaa päivitykset ja tehdä alkumäärittelyjä. Muistutan vielä tässä kohtaa mikäli et vaihtanut oletussalasanaa, niin tee se viimeistään nyt. Voit tehdä sen komentoriviltä passwd -komennolla tai samasta konfigurointisovelluksesta missä määrittelimme SSH yhteyden käyttöön.

Aloitetaan aikapalvelimen asennus tekemällä päivitykset. Syötä seuraavat komennot komentoriville:
sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade
sudo apt-get dist-upgrade

Tehdään seuraavaksi hieman alkumäärittelyjä konfigurointiohjelmalla. Komentoriville komento:
sudo raspi-config

 

Vaihdetaan ensin raspin hostname. Valitse kohta 1 System Options.

Seuraavaksi kohta S1 Hostname. Ohjelma huomauttaa, että nimessä saa olla ainoastaan kirjaimia a-z ja numeroita 0-9. Ei muita merkkejä eikä siis myöskään ääkkösiä. Voit keksiä tähän mieleisesi nimen millä aikapalvelimesi näkyy verkossa. Minä pistin siihen vain yksinkertaisesti “aikapalvelin”.

Asetetaan seuraavaksi sarjaportti käyttöön. Valitaan kohta 3 Interface Options.

Täältä otetaan P6 Serial Port.

“Would you like a login shell to be accessible over serial?” kohtaan vastataan kieltävästi eli “No”.

“Would you like the serial port hardware to be enabled?” kysymykseen puolestaan vastataan “Yes”.

Nyt kirjautuminen pitäisi olla disabled ja serial interface enabled.

Määritellään samalla myös lokalisaatio asetukset. Valitse kohta 5 Localisation Options.

Kohdasta L1 Locale saat asennettua tarvittavat kielet ja merkistöt, sekä määriteltyä vakiona käytettävän kielen. Vakiona pitäisi olla asennettuna ainakin en_US.UTF-8, ellet käyttöjärjestelmää asentaessasi valinnut jotain muuta. Lisäksi kannattaa asentaa mahdollisen tarpeen varalle seuraavat:
fi_FI ISO-8859-1
fi_FI.UTF-8
fi_FI@euro ISO-8859-15

Ohjelman kysyessä oletuskieltä kannattaa oletukseksi valita kuitenkin en_US.UTF-8 . Näillä ei sinänsä ole aikapalvelimen kannalta merkitystä, mutta muuten käytön kannalta on hyvä olla kunnossa.

Kohdasta L2 Timezone saat määriteltyä sijainnin ja aikavyöhykkeen. Tännekkin kannattaa käydä määrittelemässä Europe / Helsinki, tai jos olet jossain muualla kuin Suomessa niin sitten tietysti sen mukaan.

Varmista myös, että sinulla on suunnilleen oikea näppäimistöasettelu valittuna kohdasta L3 Keyboard.

WLAN kohdalla emme tarvitse tehdä mitään. Sen poistamme myöhemmässä vaiheessa kokonaan käytöstä.

Koska haluamme löytää palvelimemme aina samalla IP osoitteella, asetetaan Raspi käyttämään kiinteää IP osoitetta. Se tapahtuu muokkaamalla tiedostoa /etc/dhcpcd.conf .
sudo nano /etc/dhcpcd.conf

Lisäsin yllä olevassa kuvassa näkyvät rivit tiedoston loppuun. Tässä olen käyttänyt samaa IP osoitetta minkä saimme DHCP:lläkin. Varsinaisessa sovelluksessa sinun kannattaa kuitenkin laittaa sellainen kiinteä IP mitä lähiverkkosi DHCP ei jakele muille laitteille. Tai vaihtoehtoisesti voit asettaa reitittimesi asetuksista tietyn IP osoitteen varatuksi tähän käyttöön. Muuten tiedossa voi olla IP ristiriitoja mikäli jokin toinen laite sattuisikin saamaan saman IP osoitteen.

Tässä vaiheessa on hyvä tehdä uudelleenkäynnistys. Nyt voimme myös kytkeä GPS modulin Raspiin valmiiksi, joten sammutetaan Raspi hetkeksi kokonaan. Alasajo tapahtuu kirjoittamalla komentoriville:
sudo shutdown -h now

GPS moduli kytketään Raspin GPIO piikkirimaan seuraavasti

Raspberry Pi GPIO	–	GPS moduli
Pin 1 (3,3V)	–	VCC
Pin 6 (GND)	–	GND
Pin 8 (UART TXD / GPIO14)	–	RX
Pin 10 (UART RXD / GPIO15)	–	TX
Pin 12 (GPIO18)	–	PPS

Nyt voit kytkeä Raspin takaisin virtoihin ja ottaa uudestaan SSH yhteyden (anna hetki aikaa Raspille käynnistyä ensin).

Seuraava toimenpide riippuu siitä mitä Raspberryn versiota ollaan käyttämässä. Alkuperäisessä Raspissa ja vielä sukupolvessa 2 oli UART0 ensisijainen sarjaväylä, joka näkyi käyttöjärjestelmässä laitetunnuksella ttyAMA0. Raspberry 3 & 4:ssä se on puolestaan oletuksena Bluetoothin käytössä mihin myös edellämainittu laitetunnus viittaa. Sarjaporttina taas oletuksena 3 & 4 versioissa toimii rajoittuneempi mini-UART ja se näkyy nimellä ttyS0. Aikapalvelimeen haluamme kuitenkin kunnollisen väylän GPS:ää varten. Tarkemmin aiheesta löydät halutessasi Raspberryn sivuilta: https://www.raspberrypi.org/documentation/configuration/uart.md

Jos sinulla on Raspberry 1 tai 2, voit ohittaa seuraavan kohdan ja jatkaa tyytyväisenä eteenpäin. Jos sinulla kuitenkin on 3 tai 4, tee seuraavat toimenpiteet.

Avaa tiedosto /boot/config.txt esimerkiksi Nanolla:
sudo nano /boot/config.txt

Lisää tiedostoon rivi, joka ottaa Bluetoothin kokonaan pois käytöstä:
dtoverlay=disable-bt

Muista tallentaa muutokset.

Lisäksi pitää ajaa komentoriviltä seuraava komento:
sudo systemctl disable hciuart

Käynnistä tässä välissä Raspi uudelleen komennolla:
sudo reboot

Nyt GPS modulimme pitäisi löytyä laitteesta ttyAMA0.

Emme tarvitse myöskään WiFiä, vaan haluamme aikapalvelimemme piuhan perään. Toisaalta tuosta alumiinikotelosta se WiFi saattaisi hieman heikosti toimia muutenkaan. Laitetaan siis vielä se pois päältä lisäämällä /boot/config.txt tiedostoon seuraava rivi:
dtoverlay=disable-wifi

Asennetaan seuraavaksi GPSD ohjelmisto komennolla:
sudo apt-get install gpsd gpsd-clients

Määritellään asetukset:
sudo nano /etc/default/gpsd

Muuta asetukset yllä olevan kuvan mukaisesti.

Syötä tämän jälkeen komentoriville:
sudo ln -s /lib/systemd/system/gpsd.service /etc/systemd/system/multi-user.target.wants/

Käynnistetään välillä uudelleen:
sudo reboot

Tarkistetaan käynnistyikö GPSD palvelu:
sudo service gpsd status

Jos näet jotain ylläolevan kaltaista ja palvelu on active (running), niin kaikki pitäisi olla hyvin tähän asti.

Voit katsella GPS:ltä tulevaa dataa kirjoittamalla komentoriville:
gpsmon

Yllä olevassa kuvassa GPS ei ole vielä löytänyt “fixiä”, joten status on vielä “V” eikä latitudia ja longitudia näytetä. Kun GPS saa fixin, pitäisi statukseksi vaihtua “A” ja koordinaattien tulla näkyviin. Taulukon alapuolella pitäisi myös juosta GPS:ltä tuleva NMEA data. Jos se näkyy, on luultavasti kaikki tällä erää kunnossa ja voimme jättää GPS:n hakemaan sateliitteja ja siirtyä eteenpäin. Huomaa myös, että GPS tarvitsee näkymän taivaalle löytääkseen sateliitit joten gps modulin on hyvä olla tässä vaiheessa ikkunan lähellä. Pääset poistumaan gpsmon ohjelmasta painamalla Ctrl + C.

Nyt meillä juoksee jo NMEA data GPS:ltä Raspberryyn. Seuraavaksi haluamme saada tarkat PPS pulssit, jotta tiedämme milloin sekunti oikeasti alkaa. Asennetaan tarvittavat työkalut komentoriviltä:
sudo apt-get install pps-tools

Lisätään /boot/config.txt tiedostoon seuraava rivi:
dtoverlay=pps-gpio

Sekä /etc/modules tiedostoon rivi:
pps-gpio

Käynnistetään uudelleen:
sudo reboot

Tarkistetaan, että kaikki asentui. Kirjoita komentoriville:
lsmod | grep pps

Tarkistetaa vielä, että Raspi saa PPS pulssia GPS:ltä. Komentoriville:
sudo ppstest /dev/pps0

Jos source löytyy ja pulssit tulevat näkyviin, kaikki ok. Pois pääset näppäinyhdistelmällä Ctrl + C.

Nyt meillä kulkee NMEA data ja PPS pulssit Raspiin. Tarvitsemme vielä itse NTP ohjelmiston. Se asennetaan komennolla:
sudo apt-get install ntp

Tätä kirjoittaessa pakettienhallinta asentaa version 4.2.8p12. Jos haluat asentaa uudemman (tällä hetkellä uusin näyttäisi olevan 4.2.8p15), joudut hakemaan ja asentamaan sen käsin. Kannattaa kuitenkin asentaa ensin pakettienhallinnan tarjoama vaihtoehto, jotta myös kaikki riippuvuudet asentuvat oikein. En kuitenkaan tiedä onko uusimman version kohdalla jotain yhteensopivuusongelmia tai huomioitavaa, joten mennään tässä ohjeessa pakettienhallinnan tarjoamalla vaihtoehdolla mikä ainakin tätä kirjoittaessa varmuudella toimii niinkuin pitää. Jos aiot kuitenkin avata aikapalvelimellesi pääsyn muualta kuin lähiverkostasi, kannattaa tämäkin asia selvittää tarkemmin. Etenkin on syytä tarkistaa onko uudemmissa korjattu jotain kriittisiä tietoturvaongelmia, mitkä ovat tietenkin syy päivittää uudempaan. Nyt asentuneen version voit tarkistaa komennolla:
ntpq –version

Määritellään seuraavaksi asetukset /etc/ntp.conf tiedostoon:
sudo nano /etc/ntp.conf

Asetetaan NTP vastaanottamaan GPS:n aika ja PPS pulssi lisäämällä seuraavat rivit oheiseen kohtaan:

Lisätään myös muutama kotimainen palvelin listalle edellisten perään:

Palvelimien ei tarvitse olla nuo yllä mainitut. Ensimmäisenä on Mittatekniikan keskuksen julkinen aikapalvelu. Muut ovat palveluntarjoajien aikapalvelimia. Näiden tilalle kannattaa vaihtaa ainakin yksi oman palveluntarjoajasi aikapalvelin. Laita ainakin johonkin palvelimeen myös tuo prefer määrite.

Tehdään tässä välissä uudelleenkäynnistys, jotta kaikki tähän astinen varmasti päivittyy ja tarkastellaan seuraavaksi alammeko saamaan aikatietoa niinkuin pitää.
sudo reboot

Nyt voimme tarkistaa millaista aikaa palvelimemme vastaanottaa:
ntpq -p

Tässä vaiheessa näyttäisi olevan vielä aika iso ero offset arvossa GPS:n ja muiden palvelimien välillä. Kyseinen arvo on tässä millisekunteja. PPS kohta ei näytä vielä mitään, koska se ei ole lukittunut. Koska GPS:ltä tulevassa sarjadatassa on viivettä, niin säädetään asetuksista sitä hieman lähemmäksi ulkoisten palvelimien tarjoamaa aikaa. Avataan uudelleen /etc/ntp.conf tiedosto:
sudo nano /etc/ntp.conf

Lisätään GPS:n määritykseen lisämäärite time1 ja haluamamme arvo esimerkiksi seuraavasti:

Arvo on tässä asetettu sekunteina, eli tässä tapauksessa korjasin aikaa 354ms. (Huomaa, että aiemmassa listauksessa ajat olivat suoraan millisekunteina). Laita tämä arvo tietysti oman tilanteesi mukaan. Tätä voit vielä hienosäätää lisää myöhemmin. Tämän ei tarvitse olla absoluuttisen tarkka. Sekuntin alun määrittää PPS pulssi. NMEA data kertoo vain karkeasti millä sekuntilla ollaan menossa. Jos ero alkaa kuitenkin olla millisekuntien sijaan sekunteissa, voi jotain mutakin olla jo pielessä. Toisessa GPS modulissa huomasin kuitenkin datan tulevan vanhalla sekuntilla, joten tällöin arvo oli yli sekuntin (ei kuitenkaan kahta) ja se oli ihan ok. GPS:lle kannattaa tietysti antaa myös aikaa löytää itsensä kartalle ja NTP:lle samaten.

Hienosäädön jälkeen käynnistetään NTP uudelleen:
sudo service ntp restart

Katsotaan uudelleen miltä näyttää:
ntpq -p

Nyt erot ovat jo huomattavasti pienemmät. PPS pulssikin on saatu kartalle. Huomaa ° merkki nimen edessä, joka kertoo datan olevan ok. Samaten GPS:n datan edessä * kertoo kyseisen datan olevan ok. Jos jompi kumpi merkki puuttuu, kyseinen data ei syystä tai toisesta ole silloin kunnossa. Tästä ei kuitenkaan kannata heti hätääntyä, varsinkaan jos GPS modulisi on sisällä eikä välttämättä joka hetki näe kunnolla taivaalle. Palvelimen pitäisi tietää, ettei säädä kelloa epäkelvon datan perusteella.

Jos johonkin ulkoiseen palvelimeen (kuten tässä tuo ntp1.inet.fi) ei meinaa päästä kiinni, se joutaa luonnollisesti pois listalta. Lisäksi omasta konfiguraatiosta olin tässä vaiheessa kommentoinut pois poolit , joten sinä saatoit saada pidemmän listan palvelimia listaukseen. Seuraavassa kuvassa olen poistanut palvelimen mistä ei saatu dataa ja ottanut yhden poolin takaisin käyttöön. Poolit sisältävät joukon palvelimia, joista jokaisella kerralla arpoutuu satunnaiset palvelimet listalle mukaan. Muista käynnistää NTP palvelu uudelleen aina muutosten tekemisen jälkeen.

Käynnistetään palvelu uudelleen:
sudo service ntp restart

Odotellaan hetki ja tarkistetaan sitten tilanne:
ntpq -p

Hyvältä näyttää. PPS riviltä huomaamme myös, että palvelin alkaa olla tahdistunut hyvinkin tarkasti GPS:ltä tulevaan PPS pulssiin.

Nyt palvelimen pitäisi toimia ja alkaa säätämään itseään kohti tarkempaa aikaa. Tilannetta voit seurata tuolla ntpq -p komennolla ja GPS:n tilaa puolestaan tarkkailla gpsmon ohjelmalla. Nyt voimme myös laittaa esimerkiksi Windowsin kellon päivittämään aikansa Raspista. Jos haluat ajan päivittyvän mahdollisimman hyvin (esimerkiksi digitaalisia radioyhteyksiä varten), kannattaa Windowsiin asentaa esimerkiksi Dimension4 ohjelma ja syöttää tälle palvelimeksi Raspin IP osoite.

Näillä toimenpiteillä olemme siis saaneet aikaan toimivan aikapalvelimen. Joitakin asioita kannattaa kuitenkin huomioida:

• Käytä Raspberryä aikapalvelimena ainoastaan harrastekäytössä. Vakavampaan käyttöön on syytä miettiä toisenlaisia ratkaisuja.
• Raspissa ei ole varsinaista kelloa ja sille paristoa kuten tavallisessa tietokoneessa, joten kello pysähtyy aina kun katkaiset virran. Mikäli et halua näin käyvän, kannattaa tähän kehitellä jonkinlaista erillistä reaaliaikakelloa tai laittaa Raspi esimerkiksi akun varaan pysymään kokoajan sähköissä. Kello toki päivittyy kohdalleen, mutta käynnistyshetkellä se on siis jotain muuta kuin mitä pitäisi.
• GPS modulissa on hyvä olla paristovarmennus, jotta saisit sieltä oikean ajan mahdollisimman nopeasti.
• Jos aiot avata aikapalvelimeesi pääsyn lähiverkkosi ulkopuolelta, on syytä käydä asetukset tarkemmin läpi. Etenkin kaikki turvallisuuteen liittyvä.
• Tässä ohjeessa on pysytty pitkälti perusasioissa, joilla aikapalvelin saadaan toimimaan. Asetuksia kannattaa kuitenkin tutkia ja palvelinta säätää paremmaksi ajan kanssa. Aiheesta löytyy runsaasti tietoa englanniksi internetistä. Myös ohjelmien (ja Raspberryn) omista dokumentaatioista selviää paljon asioita.
• Käyttötarkoituksestasi riippuen voi joitakin asioita kannattaa tehdä eri tavallakin. Jos olet laittamassa Raspia radioiden kaveriksi portable käytössä ilman nettiyhteyttä, jäävät silloin ulkoiset palvelimet pois ja joudut miettimään millä varmistat oikean ajan ennenkuin GPS tarjoaa luotettavaa dataa.

Nyt pitäisi FT8 yhteydetkin lähteä tarkasti oikealla hetkellä eikä WSJT-X:n näyttämä DT -arvo pitäisi olla kovinkaan suuri (olettaen, että vasta-aseman kello on myös kohdallaan).

Jos huomaat tässä postauksessa virheitä tai jotakin seikkoja olisi hyvä tuoda esille, niin ota yhteyttä. Päivittelen postausta tarpeen mukaan.

 

 

 

Raspberry Pi eli Raspi on luottokortin kokoinen pieni tietokone. Ne ovat saavuttaneet suuren suosion harrastelijoiden keskuudessa ja sopivatkin monenlaiseen rakenteluun tai vaikka retropelikoneeksi. Tavallisesta tietokoneesta poiketen se on suunnattu juurikin erilaisten projektien rakenteluun ja tarjoaa hyvät liitännät omia kytkentöjä, antureita, jne varten. Tällä hetkellä uusin malli on Raspberry Pi 4 ja sitä on saatavilla 2GB, 4GB tai 8GB muistilla. Käyttöjärjestelmä (Linux) ja tiedostot ovat MicroSD kortilla. Luultavasti monelle tätä lukevalle Raspi on kuitenkin jo tuttu, joten en käy tässä yhteydessä enempää esittelemään. Lisää tietoa löytyy kuitenkin tarvitsevalle runsaasti nettiä selaamalla.

Ostin lähinnä erilaisia testailuja ja niistä kirjoittelua varten yhden Raspberry Pi aloituspakkauksen Vadelma Pii -verkkokaupasta. Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen Raspini, mutta muilla on jo omat tarkoituksensa. Tässä artikkelissa esittelen pakkauksen mukana tulleiden tarvikkeiden kasaamisen ja käyttöjärjestelmän asennuksen. Jatkan aiheesta vielä toisessa kirjoituksessa, jossa valjastan Raspin aikapalvelimeksi radioamatöörikäyttöön.

Aloituspakkaus tuli tuollaisessa näppärässä salkussa. Sisältönä itse Raspberry Pi 4 (2GB muistilla), NOOBS-muistikortti, virtalähde, alumiinikotelo, HDMI-kaapeli ja GPIO kaapeli. Tuo alumiininen kotelo toimii samalla jäähdytyksenä ja tämä malli on vieläpä suht tiivis myös RF häiriöitä vastaan näin radioamatöörin näkökulmasta.

Aloitetaan liimaamalla lämmönsiirtotarrat kiinni kotelon jäähdytysripaan. Paketissani näkyi olevan tarroja jopa tuplasti, joten toiset jää vielä varalle jos koteloa joutuu myöhemmin aukomaan ja tarrat kaipaisivat sen myötä vaihtoa. Noissa on molemmin puolin muovikalvot jotka otetaan tietysti pois ja tarra tarttuu omalla liimallaan kiinni.

Ennen kannen paikoilleen laittoa kannattaa tässä välissä muistaa pistää GPIO kaapeli paikoilleen mikäli sitä tarvitsee. Ei tarvitse sitten sen takia alkaa kohta aukomaan.

Seuraavaksi voikin asetella kannen paikoilleen samalla katsoen että piirilevy ja kaikki muukin asettuu nätisti. Ruuvit kannattaa kiristellä kohtuudella. Mukana tuli ainakin minulla myös tarkoitukseen kuusiokoloavain. Muistikortti tulee tuohon päädyssä näkyvään koloon.

Sitten voidaankin laittaa piuhat kiinni, muistikortti sille varattuun paikkaan  ja alkaa asentamaan käyttöjärjestelmää. Pidä Raspi tässä vaiheessa sisäverkossa palomuurin takana. Tarvitset kuitenkin verkkoyhteyden mikäli haluat asentaa jonkun muun kuin täyden Rasbian käyttöjärjestelmän. Vaihtoehtoisesti voit asentaa jonkin valmiin imagen muistikortille vaikka läppärillä. Tässä oli kuitenkin mukana tuo NOOBS missä siis asennettava käyttöjärjestelmä valitaan käynnistyksen yhteydessä.

Ylläolevassa kuvassa näkyy käynnistyksen yhteydessä avautuva NOOBS asennusikkuna. Pahoittelen hieman epäselvää kuvaa. Omalla kohdallani en tarvitse työpöytäympäristöä ainakaan toistaiseksi enkä mitään ylimääräisiä ohjelmia, joten valitsin tässä kohtaa vaihtoehdoksi Raspbian Liten. Sillä pärjäämme esimerkiksi seuraavassa artikkelissa tulevan aikapalvelimen toteuttamisessa. Alareunassa näkyy kielen ja näppäimistön valinnat. Suomessa kannattaa näppäimistöksi vaihtaa “fi”. Kielenä ainakin itse tykkään kuitenkin pitää englannin. Se tuntuu usein selkeämmältä eikä tarvitse miettiä mahdollisia outoja käännöksiä. Sitten voimmekin valita “Install” . Vahvistetaan vielä, että haluamme todella tyhjentää muistikortin ja asentaa valitun käyttöjärjestelmän.

Lopuksi pitäisi tulla ilmoitus, että käyttöjärjestelmä on asennettu. Klikkaamalla “OK” raspi käynnistyy uudelleen juuri asennettuun käyttöjärjestelmään.

Ensimmäisenä pitää tietysti kirjautua sisään. Raspbianissa on oletuksena käyttäjänä “pi” ja salasana “raspbian”. Muista vaihtaa ainakin salasana ensi tilassa!

Tähän asti minulla oli näppäimistö ja näyttö kiinni suoraan Raspissa, mutta tästä eteenpäin haluan jatkaa SSH yhteyden yli. Ensin pitää kuitenkin määritellä SSH käyttöön ja sallia kirjautuminen. Tätä varten kirjoitetaan komentoriville “sudo raspi-config”. Nyt pitäisi aueta Raspin konfigurointi-ikkunan.

Valinnan 1 (System Options) takaa pääset vaihtamaan “pi” käyttäjän salasanan. Käy tekemässä myös se tässä välissä ettei unohdu eivätkä asiattomat pääse kirjautumaan Raspiisi.

SSH yhteyttä varten puolestaan valitaan kohta 3 (Interface Options).

Seuraavaksi valitaan kohta “SSH”.

Konfigurointiohjelma kysyy haluammeko käynnistää SSH palvelimen. Haluamme, joten vastataan “Yes” (muistithan vaihtaa sen salasanan, koska tästä eteenpäin Raspiin pääsee kirjautumaan siis myös verkon yli).

Nyt SSH palvelin on määritelty käyttöön.

Lopuksi Finish, jonka jälkeen pääsemme komentoriville. Käynnistetään vielä Raspi uudelleen kirjoittamalla komentoriville “sudo reboot”. Tämän jälkeen voimme kirjautua SSH yhteyden yli ja jatkaa työskentelyä sitä kautta. Oletuksena Raspi käyttää DHCP:ta IP osoitteen hakemiseen, joten tarkista joko reitittimestäsi minkä osoitteen Raspi sai tai tarkkaile käynnistyksen yhteydessä näytöltä minkä osoitteen Raspi ilmoittaa saaneensa.

“My IP address is” kertoo, että sain kyseisen IP osoitteen reitittimeltäni. Sinulla se on jotain muuta. Raspiin voi ja usein kannattaakin määritellä kiinteä IP, mutta ei mennä siihen vielä tässä yhteydessä.

Itse käytän Windows ympäristössä Tera Term ja PuTTY nimisiä ohjelmia SSH yhteyden muodostamiseen. Kumpi tahansa käy tähän tarkoitukseen tai mikä vain muukin vastaava ohjelma. Macilta käsin kirjaudun käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla, joten sillä puolen en ole asentanut erillisiä ohjelmia. Ylläolevassa kuvassa on Tera Termin aloitusikkuna, johon syötetään Raspin IP osoite ja valitaan SSH. Kun olemme klikanneet “OK”, saat ensimmäisellä kerralla ilmoituksen uudesta avaimesta. Varmista, että sinulla on ruksi kohdassa “Add this machine and its key to the known hosts list.” ja klikkaa “Continue”. Jätän laittamatta tähän kuvakaappausta omasta avaimestani, mutta tällä siis varmistetaan että laitteemme jatkossa tuntevat toisensa.

Seuraavaksi kysytään käyttäjänimeä ja salasanaa. Jos kone on omasi, voit antaa salasanan tallentua muistiinkin. Jos kyseessä ei ole ome koneesi tai et halua salasanan tallentuvan, ota ruksi pois kohdasta “Remember password in memory”. Klikkaa “OK”. Tämän jälkeen pääsemme samanlaiselle komentoriville kuin suoraan Raspiin liitetyllä näytölläkin.

 

Nyt meillä on yhteys Raspiin lähiverkon yli ja voimme alkaa tekemään mitä ikinä haluammekaan. Ensimmäisenä kannattaa luonnollisesti asentaa päivitykset ja tehdä mahdollisesti muitakin alkumäärittelyjä. Palataan näihin heti seuraavassa kirjoituksessa, kun teemme Raspista aikapalvelimen.